1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

Outi Lepola, Mikko Joronen & Milla Aaltonen4. Syrjintä etnisyyden,uskonnon, kielen taikansalaisuuden perusteella4.1. JohdantoTässä luvussa käsitellään rasismia sekä syrjintää etnisen tai kansallisenalkuperän, kansalaisuuden, kielen ja uskonnon perusteella.Edellä mainitut taustatekijät on mainittu yhdenvertaisuuslaissa kiellettyinäsyrjintäperusteina (6§). Kuitenkaan yhdenvertaisuuslaissa eimääritellä sitä, mihin niillä täsmällisesti ottaen viitataan. Varsinkinetninen tai kansallinen alkuperä on käsite, jota ei määritellä missäänmuussakaan laissa ja jonka merkitys ei myöskään arkikielessä ole yhtävakiintunut kuin muiden mainittujen käsitteiden. Niinpä käytäntömäärittää sitä, mitä pidetään syrjintänä edellä mainituilla perusteilla:toisaalta se, millaisissa tilanteissa henkilöt katsovat tulleensa syrjityksijollain mainituista perusteista ja tekevät valituksen, ja toisaalta se,mihin ratkaisuihin valituksia käsittelevät viranomaiset päätyvät.Kansalaisuus on valtioiden virallisesti myöntämä ja melko yksiselitteinenasia, tosin on muistettava, että joillakin ihmisillä on kaksi taijopa useampia kansalaisuuksia ja että on myös jonkin verran kansalaisuudettomiahenkilöitä. Suomen kansalaisuutta edellyttävien lakisääteistenoikeuksien määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä,mutta jotkut oikeudet perustuvat edelleen siihen. Suomessa asuvien taiSuomeen pyrkivien ulkomaan kansalaisten asemaa ja siihen liittyviäongelmia käsitellään luvussa 4.7.Kielellä viitataan yhdenvertaisuuslaissa oletettavasti henkilön äidinkieleen,vaikka muitakin mahdollisuuksia tulee mieleen. Henkilön syrjintävoisi myös johtua esimerkiksi siitä, miten hyvin hän osaa suomeatai ruotsia, tai siitä, mitä kieltä hän tietyissä tilanteissa käyttää tai109