1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

4. Syrjintä etnisyyden, uskonnon, kielen tai kansalaisuuden perusteellakäsitelty tavalla tai toisella esitutkinnassa, mutta usein oli kuitenkinniin, että se kävi ilmi vain asianomistajan kuulustelukertomuksessa.Muutamassa tapauksessa rasistisesta motiivista oli esitetty kysymyksiäsekä asianomistajalle että epäillylle, ja nämä kysymykset ja vastauksetolivat selkeästi erillään muusta tekstistä esitutkintapöytäkirjassa. Selvityksessäsuositellaan tällaisen käytännön vakiinnuttamista, jotta varmistetaanrikoksien mahdollisen rasistisen motiivin välittyminen syyttäjäntietoon. Syyttäjän tehtävä on sitten arvioida näytön riittävyys japunnita, riittääkö se koventamisperusteen vaatimiseen rasismiperusteinkäräjäoikeudessa.4.4. Syrjintä koulutuksessa ja työelämä ss ä4.4.1. Etninen syrjintä koulutuksessaSelkeimpiä suoria merkkejä koulutuksen piirissä tapahtuvasta syrjinnästäovat yksittäiset rasistiset tai muukalaisvihamieliset teot ja käytännöt.Näitä ovat muun muassa erilaiset väkivalta-, häirintä- ja solvaustapauksetja useissa Euroopan maissa yleisesti vielä käytössäoleva käytäntö erotella eri etnisiä ryhmiä toisistaan koulujärjestelmänsisällä. Epäsuoria merkkejä peruskoulutuksen piirissä tapahtuvastasyrjinnästä ovat muun muassa etnisten ryhmien väliset erot koulumenestyksessäja koulun keskeyttäneiden oppilaiden määrässä, joidenkinetnisten ryhmien yliedustus erityisopetuksessa tai aliedustusperusasteen jälkeiseen koulutukseen hakeutumisessa ja pääsyssä.Suomessa on kovin vähän tilastollista tietoa koulutuksessa tapahtuvastaetniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä. Paras tilastotietolähdeon vähemmistövaltuutetun toimistossa käsiteltyjen koulutuksenpiiriin liittyvien asiakastapausten määrä. Viimeisimmät tilastotiedotkoskevat vuotta 2005. Silloin toimistossa käsiteltiin kaiken kaikkiaan35 etnistä syrjintää koulutuksen piirissä koskevaa asiakastapausta.Tämä vastasi yhdeksää prosenttia kaikista etnistä syrjintää koskeneistaasiakastapauksista. 67137