1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

3. Vammaisten syrjintärusopetukseen. Useimmiten riittää, että vammaisten lasten erityisvaatimuksetotetaan huomioon tavallisessa koulussa, jossa heille ontarjolla tarvittavaa apua ja erityisopetusta. Erityisopetuksessa olevienlasten määrä kasvaa jatkuvasti lähinnä erilaisten keskittymis- ja oppimishäiriöidenlisääntymisen vuoksi 30 .Valtioneuvoston vuonna 2006 antaman vammaispoliittisen selonteonmukaan perusopetus tavoittaa vammaiset lapset hyvin ja koulutjärjestävät opetuksessa tarvittavat tukitoimet kohtuullisesti. Peruskoulunjälkeisessä koulutuksessa on todettu monenlaisia esteitä. Esteetliittyvät muun muassa koulutuksen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon,opetusmateriaalin puuttumiseen, oppilaitosten tilojen esteellisyyteensekä opiskelijan tarvitsemien tukitoimien, kuten tulkkien,avustajien ja apuvälineiden, järjestämisen laiminlyöntiin. 31 Koulunkäynninesteeksi voi muodostua myös muuttaminen toiselle paikkakunnalla,jos esteettömiä ja muuten asianmukaisia asuntoloita ei oleolemassa. Lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien vammaistenoikeudet eivät läheskään aina toteudu, ja yhdenvertaisen koulutustasonsaavuttaminen jää haaveeksi.Opetusministeriö selvitti yliopisto-opiskelun esteettömyyttä vuonna2005. 32 Ongelmakohdat ovat yliopistoissa lähtökohtaisesti samoja kuinmuussakin peruskoulun jälkeisessä opetuksessa. Selvityksen mukaanmyös henkilökunnan tai muiden opiskelijoiden asenteissa koettiin olevanparantamisen varaa. Esteettömyysselvityksen pohjalta käynnistyiyliopistojen ESOK-hanke, jonka tarkoituksena on edistää ammattikorkeakoulujenja yliopistojen opiskelun esteiden poistamista kaikilta korkeakouluissatoimivilta, mutta etenkin opiskelijoilta, joilla on jokinvamma, jotka ovat erilaisia oppijoita, ikääntyviä tai kuuluvat kieli- taikulttuurivähemmistöön. Tulevaisuuden haasteena on edistää yhdenvertaisuuttaja esteettömyyttä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoissa.33Oikeus työhön ja oikeus yhdenvertaisuuteen ovat perustuslaissa säädettyjäperusoikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Myös lukuisissa kansainvälisissäsopimuksissa on painotettu työn ja työllisyyden merkitystäperustavanlaatuisina oikeuksina.83