1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

4. Syrjintä etnisyyden, uskonnon, kielen tai kansalaisuuden perusteellaetnisyydessä on myös se, että vähemmistönä olevien ryhmien etnisyyson helpompi havaita kuin enemmistöjen etnisyys. Etninen suomalaisuusnäkyy ja tuntuu Amerikkaan, Ruotsiin ja muualle maailmaanmuuttaneiden Suomen kansalaisten ja heidän jälkeläistensä keskuudessa,mutta Suomessa emme useinkaan ajattele suomalaisia etnisenäryhmänä. 1Etnisten ryhmien koosta Suomessa ei ole täsmällistä tietoa, sillähenkilötietolain (11 §) mukaan etninen alkuperä on senkaltaista arkaluontoistahenkilötietoa, että sen käsittely on pääsääntöisesti kielletty. 2Niinpä etninen alkuperä ei myöskään ilmene julkisissa tilastoissa. TilastotietoaSuomessa asuvista henkilöistä on mahdollista saada kansalaisuuden,syntymämaan ja äidinkielen perusteella. Näitä tilastotietojayhdistelmälläkään emme saa täsmällistä tietoa eri etnisten ryhmienkoosta. Osa ulkomaan kansalaisista on etnisesti suomalaisia, esimerkiksiRuotsista takaisin Suomeen Ruotsin kansalaisina muuttaneita.Suomen kansalaisista puolestaan osa on etniseltä alkuperältäänmuita kuin suomalaisia, esimerkiksi saamelaisia, romaneja, somaleja jakurdeja. Myöskään syntymämaa ei suoraan määritä etnisyyttä: useimmissa,ellei kaikissa maailman maissa asuu useita etnisiä ryhmiä. Myössyntyperäinen Suomen kansalainen ja etnisesti suomalainen henkilövoi olla syntynyt ulkomailla. Äidinkielen ja etnisyyden suhde vaihtelee:jotkut äidinkielet ovat tiiviimmin sidoksissa etnisyyteen kuin jotkutmuut. Esimerkiksi kurdinkielisyys viittaa tiettyyn etniseen taustaan,kun taas esimerkiksi englanninkielisyys liittyy moniin etnisiin ryhmiin.Seuraavissa luvuissa käsitellään etnisen syrjinnän valvontaa (4.2.),etnistä syrjintää työelämässä ja koulutuksessa (4.4.) sekä rasististarikollisuutta (4.3.), jota voidaan pitää etnisen syrjinnän äärimuotona.Rasismilla on perinteisesti tarkoitettu ideologiaa, jonka mukaan ihmisetvoidaan jakaa syntyperänsä perusteella biologisiin ja sosiaalisiinominaisuuksiin pohjautuviin rotuihin. Lisäksi näitä ”rotuja” pidetäänperusteena ryhmien väliselle hierarkkiselle järjestykselle. Vaikka tieteessäon jo vuosikymmeniä sitten osoitettu, että ihmiskuntaa ei voidajaotella eri rotuihin, termi ei ole poistunut käytöstä, kuten ei siihen111