1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

5. Ikäsyrjintä , ageismi82 Ks. esim. Leinonen, Anu (2006). Vanhusneuvoston funktioita jäljittämässä. Tutkimus maaseutumaisten kuntienvanhusneuvostoista. Jyväskylä Studies in Education, Psychlogy and Social Research 295. Jyväskylä: Jyväskylänyliopisto, ss. 38 - 43.83 Ks. http://www.stm.fi/Resource.phx/orgns/neuvt/vanhusnk.htx84 Ks. www.vanhustyonkeskuslitto.fi/85 Leinonen, Anu (2006). Vanhusneuvoston funktioita jäljittämässä. Tutkimus maaseutumaisten kuntien vanhusneuvostoista.Jyväskylä Studies in Education, Psychlogy and Social Research 295. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.86 Ks. Pajamäki, Osku (2006) Ahne sukupolvi. Suurten ikäluokkien perintö. Jyväskylä: Ajatus kirjat. Vrt. Karisto,Antti, toim. (2005) Suuret ikäluokat. Tampere: Vastapaino; Erola, Jani ja Wilska, Terhi-Anna, toim. (2004). Yhteiskunnanmoottori vai kivireki. Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus. Jyväskylä: SoPhi.87 Vaarama, Marja; Hakkarainen, Anne ja Laaksonen, Seppo (1999). Vanhusbarometri. Selvityksiä 1999:3. Helsinki:Sosiaali- ja terveysministeriö.88 Ks. esim. Mollenkopf, Heidrun; Marcellini, Fiorella; Ruoppila, Isto, Szeman, Zsuzsa ja Tacken Mart, edited(2005). Enhancing Mobility in Later Life. Personal Coping, Environmental Resources and Technical Support. The Outof-HomeMobility of Older Adults in Urban and Rural Regions of Five European Countries. Amsterdam: IOS Press.89 Ks. Vaarama, Marja; Hakkarainen, Anne ja Laaksonen, Seppo (1999) Vanhusbarometri. Selvityksiä 1999:3.Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, s. 13.90 Ks. Laitalainen, Elina; Helakorpi, Satu ja Uutela, Antti (2007). ”Eläkeikäiset kokevat aiempaa enemmän turvattomuuta.”Kansanterveys 3/2007, ss. 23 - 24.91 Blaikie, Andrew (1999). Ageing & Popular Culture. Cambridge, UK: Cambridge University Press.92 Katx, Stephen (2005). Cultural aging. Life course, lifestyle, and senior worlds. Peterborough, Canada: BroadviewPress.93 Vrt. Nikander, Pirjo (1999). Elämänkaaresta elämänkulkuun: iän muuttuva merkitysmaailma, ss. 27 - 45. Teoksessa:Kangas Ilka & Nikander Pirjo (toim.): Naiset ja ikääntyminen. Helsinki: Gaudeamus.94 Helander, Voitto (2006). Seniorikansalainen voimavarana. Helsinki: Kuntaliitto.95 Nikander, Pirjo ja Zechner, Minna (2006). Ikäetiikka. Elämänkulun ääripäät, haavoittuvuus ja eettiset kysymykset.Yhteiskuntapolitiikka 5, ss. 515 - 526.96 Ks. esim. Tiedotustutkimus -lehden ikää ja mediakuvastoa käsittelevä teemanumero 3/2002 sekä Harwood, Jakeja Giles, Howard (1992). Don’t make me laugh. Age representations in a humorous context. Discourse & Society3(3), ss. 403 - 436.97 Nikander, Pirjo (2002). Age in action. Membership work and stage of life categories in talk. Helsinki: SuomalainenTiedeakatemia.98 Coupland Nikolas and Coupland, Justine 1998. ”Reshaping lives: Constitutive identity work in geriatric medicalconsultations.” Text 18(2): 159 - 189. Coupland, Nikolas ja Coupland Justine (1993). ”Discourses of Ageism andAnti-Ageism.” Journal of Aging Studies, 7:3, ss. 279 - 302.99 Esim. The hen Co-op (1993). Growing up discracefully. New ideas for getting the most out of life. London: Piatkus.100 Itse asiassa koko suomalainen lainsäädäntö tarvitsisikin tämänkaltaisen ikäsyrjintäarvioinnin.101 Ks. Syrjinnän seuranta Suomessa (2007). Työhallinnon julkaisu 374. Helsinki: Työvoimaministeriö, s. 21. Varsinpitkälle tässä päästään hyödyntämällä paremmin jo nyt kerättäviä tilastoja.102 Ks. Juuti, Pauli (2000). Ikäjohtaminen. Ikäohjelma 1998 - 2002 Hyvä Ikä. JTO-tutkimuksia, nro 13. Helsinki:Johtamistaidon opisto.103 Esimerkiksi vuoden 1998 vanhusbarometrin jälkeen ei samalla tavalla ole kerätty ja julkaistu ikäihmisten kokemuksiasyrjinnästä ja kohtelusta, vaikka vanhusbarometritutkimus toistetaan säännöllisesti.104 Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 6 §.105 Ks. Vaahtio, Eeva-Leena (2002). Rekrytointi, ikä ja ageismi. Työpoliittinen tutkimus 244. Helsinki: Työministeriö,ss. 178 - 180.217