1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

4. Syrjintä etnisyyden, uskonnon, kielen tai kansalaisuuden perusteellasisällöltään ja opettajien tietämys kansallisista vähemmistöistä onrajoittunutta. Komitea suosittaa, että Suomen keskusviranomaisillekehitetään keinoja huolehtia paikallisten opetussuunnitelmien sekähistorian ja muiden aineiden oppikirjojen sisällön säännöllisestä uudelleenarvioinnista,vaikka koulutusasiat ovatkin hajautettuna paikallistasolle.Lisäksi Suomen pitäisi komitean mielestä huolehtia siitä,että opettajankoulutuksessa kiinnitetään riittävästi huomiota tulevienopettajien tietämykseen kansallisista vähemmistöistä.Sekä neuvoa-antava komitea että ihmisoikeusvaltuutettu nostavatesille ongelman romanikielen opettajien vähyydestä Suomessa. IhmisoikeusvaltuutetunSuomen viranomaisilta saamien tietojen mukaanromanilasten romanikielen opiskelu on vähentynyt merkittävästi viimevuosina ja molemmat tahot patistavat Suomea lisäämään romanikielenopettajien opettajakoulutusta. Komitea suosittaa myös, että viranomaisetnoudattaisivat niitä suosituksia, joita Opetushallituksen romanilastenperusopetuksen tilaa kartoittaneessa selvityksessä annettiin.Selvityksessä suositetaan muun muassa yksityiskohtaista analysointianiistä syistä, joihin romanioppilaiden siirto erityisopetukseen perustuu.Vuoden 2001–2002 tilanteeseen perustuvan selvityksen mukaan50 prosenttia romanilapsista sai jonkinlaista erityisopetusta, kun kokoväestöstä eritysopetusta sai 20 prosenttia. 71Venäjää äidinkielenään puhuville oppilaille tarkoitetun opetuksenniukkuus julkisessa opetusjärjestelmässä huolestuttaa sekä neuvoa-antavaakomiteaa että ihmisoikeusvaltuutettua. Suomessa on kaksikoulua, joissa suurin osa opetuksesta annetaan venäjäksi, mutta muissakouluissa venäjää äidinkielenään puhuvat peruskoululaiset voivatopiskella kieltä enintään kaksi tuntia viikossa. Tämän ei katsota olevanriittävä määrä äidinkielenopetusta. Molemmat suosittelevatkin, ettäSuomi johdonmukaisesti kehittää politiikkaa venäjää äidinkielenäänpuhuville suunnatun venäjänkielisen opetuksen kehittämiseksi, jottasen laatu ja määrä täyttäisivät äidinkielenopetuksen kriteerit. Tämäon erityisen ajankohtaista ja tarpeellista siksi, että venäjää äidinkielenäänpuhuvien määrä on jatkuvasti kasvanut Suomessa viime vuosinaja todennäköisesti kasvaa edelleen.139