1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

Syrjintä Suomessa 2006tumalla, muuttamalla käyttäytymistään ja tyyliään sekä ruumiillisillamuutoksilla. Hän muuttaa usein etunimeään ja sosiaaliturvatunnustaanja toivoo, että häntä kohdellaan työyhteisössä uudessa asemassaantoivotulla tavalla. Tämä voi olla haastavaa monissa työyhteisöissäja myös transukupuoliselle itselleen. Osa heistä jättäytyykin työelämästäsukupuolenkorjausprosessin ajaksi 64 . On myös hyviä kokemuksiasiitä, miten sukupuolenkorjausprosessi on ollut mahdollista käydä läpiomassa työyhteisössä ja työtovereilta tukea saaden. Osa trans- tai intersukupuolisistakokee olevansa saamiensa hoitojen jälkeen tavallisia miehiätai naisia, eivätkä he välttämättä identifioidu trans- tai intersukupuolisiksi.Tällöin oman henkilöhistorian sukupuolipiirteiden esiintuomiseenei välttämättä olla motivoituneita. Monilla sukupuolensatai siihen liittyvän historian salaaminen tai sen paljastuminen voi kuitenkinaiheuttaa paineita ja huolta. Transvestiittimiehistä useimmatsalaavat työpaikallaan, mutta heistä osa voi ilmaista naissukupuoltaankäyttämällä vaatteidensa alla naisen alusasuja. Joillekin sukupuolivähemmistöihinkuuluville työpaikan sukupuolitettujen tilojen käyttö jamahdollinen sukupuoliperustainen työvaatetus voivat tuntua ahdistavaltaja aiheuttaa neuvotteluja työpaikoilla.Työelämän tasa-arvoa saa lisättyä sillä, että työnantajat ja työntekijätnoudattaisivat lakia eli olisivat syrjimättä ja kiusaamatta sekä toimisivatniin, että syrjintä ja kiusaaminen nimittelyineen ja häirintöineenehkäistään ennalta. Tämä edellyttää laaja-alaista tiedotusta, koulutustaja kampanjointia eri työelämän sektoreilla ja kaikkien työelämänkentän toimijoiden aktiivisuutta. Tähän on ajateltu avuksi tasaarvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, jotka ovat pakollisia yli kolmenkymmenenhengen työpaikoilla. Vain harvat työnantajat ovat laatineetsuunnitelmat. Pulmana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmastaon lisäksi, ettei niitä ole tavallisesti käsitelty suunnitelmissalainkaan. Tätä ei laki edellytäkään, vaikka esimerkiksi työministeriöon sitä erikseen suosittanut. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmassakäsiteltävän etnisyyteen liittyviä asioita, ja tasaarvosuunnitelmatkeskittyvät usein vain naisten ja miesten välisentasa-arvon edistämiseen, eikä niissä juuri oteta huomioon sukupuoli-42