1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

2. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvä syrjintä34 Ks. Lehtonen, Jukka (2006). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuudentueksi. ESR tutkimukset ja selvitykset 08/06. Helsinki: Työministeriö, s.16.35 Syrjinnän seurantaraportissa ehdotetaan, että myös samaa sukupuolta olevien avopareja tilastoitaisiin, jottaheidän elinolojensa seuranta tulisi helpommaksi, ks. Syrjinnän seuranta Suomessa (2007). Työhallinnon julkaisuja.Helsinki: Työministeriö.36 Ks. Leinonen, Eeva-Kaisa (2003). Elämä transvestiittina – osa-aikatytön ulostuloprosessi. Valtiotieteen pro gradututkielma,Helsingin yliopisto; Leinonen, Eeva-Kaisa (2006). ”Transvestisuus.” Teoksessa Apter, Dan, Väisälä, Leena& Kaimola, Kari (toim.) Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, ss.157 - 163.37 Rekisteröityä parisuhdetta koskevasta lainsäädäntökeskustelusta ks. Gerkman, Marjut (2004). ”Ilmarin ja Jalmarin”parisuhde avioliittoa määrittelemässä. Avioliiton asema eduskunnan parilakikeskustelussa. Sosiologian progradu tutkielma, Helsingin yliopisto; Charpentier, Sari (2001). Sukupuoliusko. Valta, sukupuoli ja pyhä avioliittolesbo- ja homoliittokeskustelussa. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 69. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto;Kaskisaari, Marja (1997). ”Homoparisuhdekeskustelu – diskurssi ja performatiivi.” Teoksessa Jokinen, Eeva toim.Ruumiin siteet. Tekstejä eroista, järjestyksestä ja sukupuolesta. Tampere:Vastapaino.38 Pappien mahdollisuudesta siunata samaa sukupuolta oleva pariskunta on kiistelty kirkon sisällä. Helsingintuomiokapituli päätti syksyllä 2006, että naisparin parisuhteen ravintolassa siunanneen pastori Leena Huovisentoimet eivät vaadi jatkotoimenpiteitä kirkolta. Pastorista oli tehty tuomiokapituliin valitus, koska samaa sukupuoltaolevan parin siunaamista ei pidetty sopivana papille. ks. http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/tiedotteet/ hiippakuntatiedotteet/?num=14180(31.3.2007); Kirkon työntekijöille suunnatun kyselyn mukaan yli puolet papeista jakanttoreista vastustaa rekisteröidyn parisuhteen kirkollista siunaamista, mutta 38 prosenttia papeista hyväksyisi kirkollisensiunaamisen ja 56 prosenttia heistä hyväksyy samaa sukupuolta olevien parin kodin siunaamisen. Ks. Niemelä,Kati & Palmu, Harri (2006). ”Pappien ja kanttorien suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin.”Crux, loka - marraskuu 2006, ss. 14 - 16.39 Avioliitossa oleva työntekijä saa esimerkiksi vapaapäivän hääpäivänään tai puolisonsa hautajaispäivänä.Rekisteröidyssä parisuhteessa oleville työntekijöille vapaat eivät automaattisesti kuuluneet, vaan niistä on tapauskohtaisestisovittu työpaikoittain. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen kaupungit ovat tehneet tasavertaisesta kohtelustaerillispäätöksen.40 Keskustelua on herättänyt eräissä kunnissa myös se, että kunnan tarjoamia pariterapiapalveluja on resurssienpuutteessa suunniteltu rajoitettavaksi vain lapsiperheille, jolloin monet lapsettomat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihinkuuluvat jäisivät näiden parisuhdetukimuotojen ulkopuolelle.41 Nissinen, Jussi (2002). ”Homomies isänä heterosuhteessa.” Perheterapia 4, ss. 18- 40; Lehtonen, Irma (2005).Siellä tai täällä – aina vieraissa. Vaiettu biseksuaalisuus parisuhteessa kriisiteorian näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikanpro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto; Leinonen, Eeva-Kaisa (2006). ”Transvestisuus.” Teoksessa Apter, Dan,Väisälä, Leena & Kaimola, Kari (toim.) Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, ss. 157 - 163.42 Mustola, Kati & Vanhala, Anna (2004). ”Seksuaalivähemmistöjä koskevan kyselyn tuloksia.” Teoksessa Lehtonen,Jukka & Mustola, Kati (toim.) ”Eihän heterotkaan kerro…” Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä.ESR Tutkimukset ja selvitykset 2/04. Helsinki: Työministeriö, ss. 30 - 57.43 Jämsä, Juha (2006). Isä, joka on homo – homomiehen perhe ja vanhemmuus. Helsinki: Seta-julkaisuja 16.44 Transsukupuoliset naiset ovat voineet varastoida siemennestettä ennen sukupuolenkorjausprosessia, jotta he pystyisiväthankkimaan mahdollisen naiskumppaninsa kanssa biologisen lapsen. Tätä maksullista palvelua on pyrittyestämään.45 Ks. Lehtonen, Jukka (2006). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuudentueksi. ESR tutkimukset ja selvitykset 08/06. Helsinki: Työministeriö, s.16.46 Samaa sukupuolta olevan parin lapsen ei-biologisella vanhemmalla ja siis lapsen juridisen vanhemman puolisollaei ole mahdollisuutta ottaa lastaan ottolapseksi. Tämä on mahdollista riippuen oikeuden päätöksestä tilanteessa,jossa lapsen juridinen vanhempi on kuollut. Vuonna 2003 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti,että perheen sisäisen adoption mahdollisuus on tarpeen rekisteröityneessä parisuhteessa olevien vanhempien perheessäelävien lasten oikeusturvan näkökulmasta.61