1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

5. Ikäsyrjintä , ageismisijakoisuus. Niin sanottu kolmas ikä näyttäytyy yhä vahvemmin aikuisuudenjatkoaikana. Neljäs ikä, terveyden rapistumisen, tuen tarvitsemisenja kuoleman läheisyyden aikana sen sijaan näyttäisi edustavanuudenlaista kulttuurista tabua. 91 Kauhu- ja kiiltokuvat eivät ääripäinäkumpikaan kuitenkaan tavoita ikääntyneen kansanosan jatkuvasti monimuotoistuvaarakennetta. Sillä yksi asia lienee selvää: ikäänty-vässäyhteiskunnassa harmaan sävyt ja vivahde-erot vääjäämättä moninkertaistuvat.92Visuaalisimmin ageismi kenties näkyy nuoren ruumiin ylivaltanasekä ikääntymisen hallinnoinnin eli kohotuksen, kiristämisen ja kauneudenkulttuurina. Arkiympäristömme kuvasto: katumainonta, erimediat ja tiedonvälitys eivät heijasta käynnissä olevaa demografistamuutosta. Loputtomat uudet tuotteet, niin kosmetiikka kuin TV-sarjatkin,joissa muututaan radikaalisti ”kauniimmiksi” tai tipautetaankymmenen vuotta käden käänteessä, asettavat viimeisiä myyntipäiviäja moraalisia kauneudenhoitopakkoja yhä nuoremmille ja sukupuoleenkatsomatta. 93 Vanhuudesta onkin tulossa markkinapaikka. Ikääntymiseenliittyvä tavara- ja palvelutuotanto laajenee vääjäämättä, jamukana on sekä asiallista ja hyödyllistä että ageistiselle ikääntymishysteriallepohjaavia tuotteita. Eräänlainen anti-ageing-boom, ikääntymisentuotteistettu kieltäminen, pysäyttäminen ja piilottaminen, leimaalänsimaista ikääntymistämme.Kulttuurinen ikäsyrjintä liittyy myös termeihin. Ikää koskevat käsitteetovat yksi olennainen tapa hahmottaa elämänkulkua. Pitäisiköpyrkiä yhdessä sopimaan ja käyttämään poliittisesti korrekteja termejä,kuten ikäihminen tai seniori, vai ovatko nämä omiaan peittämäänikääntymiseen liittyvän moninaistumisen, vanhuuden alakulttuurit jamuutoksen? Mitä vaikutusta on esimerkiksi sillä, että jaamme ikäihmisetedelleen seniorikansalaisiin ja vanhuksiin? Tarkoittaako tämäsitä, että kansalaisstatuksellamme on viimeinen myyntipäivä? 94 Riittääkösiis käytössä olevista käsitteistä sopiminen ja poliittinen korrektius,auttaako käsitteiden oikea käyttö myös muuttamaan asenteita jakäytäntöjä, vai onko niiden takana peräti helpompaa pitää sunnun-207