1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

Syrjintä Suomessa 20065.2. Ikä syrjintä kä sitteenäIkäsyrjintä, ageismi, on Robert N. Butlerin, tuolloisen Yhdysvaltojenkansallisen ikäinstituutin johtajan, vuonna 1969 4 julkituoma käsite.Nyt – miltei 40 vuotta myöhemmin – käsite on yhä ajankohtainen. Ikäsyrjivätkäytännöt sekä kieleen ja käsitteisiin, kulttuurisiin kuvastoihin,ihmisten arkikokemuksiin ja kohtaamisiin eri tavoin nivoutuvat ikäsyrjivätmerkitykset ovat osa kaikkien ikääntyvien yhteiskuntien arkea.Ilmiönä iän perusteella tapahtuva syrjintä ei ole uusi. Stereotyyppisistävanhuuskäsityksistä käytiin keskustelua jo esimerkiksi antiikinRoomassa. 5 Leo Simmonsin klassisen tutkimuksen perusteella tiedetäänolleen yhteiskuntia, joissa on vallinnut jonkinasteinen gerontofilia,vanhojen arvostus ja kunnioitus. Esimerkkejä löytyy myös yhteiskunnista,joiden osalta voidaan puhua gerontofobiasta, vanhuuteenja vanhoihin ihmisiin suuntautuneesta vieroksunnasta ja syrjinnästä. 6Ikäsyrjinnän uudemmastakin historiasta löytyy selvityksiä. 7 Myös Suomessaon keskusteltu vanhuuteen asennoitumisesta ja vanhojen ihmistenkohtelusta jo ennen kuin ikäsyrjintäkäsite on tullut julkiseen keskusteluun.8Rasismin ja seksismin tapaan ikäsyrjintä on ryhmää kohtaan iän perusteellasuunnattua ennakkoluuloisuutta ja syrjintää. Butlerin 9 alkuperäisenmääritelmän mukaan ageismilla tarkoitetaan järjestelmällistästereotypifioinnin ja alistamisen prosessia, joka kohdistuu vanhoihinihmisiin heidän ikänsä takia. Ikää käytetään perusteena samallatavalla kuin ihonväriä tai sukupuolta. Rasismista ja seksismistä ikäsyrjintäpoikkeaa kuitenkin kahdella olennaisella tavalla. Ensiksikin kukatahansa saattaa joutua sen kohteeksi. Syyksi riittää, että elää tarpeeksipitkään. Toiseksi, vaikka me kaikki olemme mahdollisia ageisminkohteita, tunnemme tämän käsitteen kenties muita syrjintämuotojahuonommin. Jokapäiväinen ageismi ei selkeästi koostu yksittäisistä,tunnistettavista tapahtumista vaan pikemminkin monimutkaisistakasautuvista käytännöistä. Ikäsyrjivä kulttuuri koostuu mielikuvista jaasenteista, käytännöllis-materiaalisista, rakenteellisista ja sosiaalisistaelementeistä. Syrjivät teot, käytännöt ja käsitteet myös siivilöityvät182