1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

Syrjintä Suomessa 2006hemmistöjä ovat intersukupuoliset, transsukupuoliset, transvestiitit jatransgender-ihmiset. 17 Seksuaalivähemmistöihin taas kuuluvat biseksuaalitja homoseksuaalit, joista naisia yleensä kutsutaan lesboiksi jamiehiä homoiksi. Näiden ryhmien asemassa on viime vuosina tapahtunutpaljon muutoksia, jotka ovat edistäneet heidän oikeuksiaan jatasa-arvoaan. Kuitenkin edelleen muun muassa työelämässä, vapaaajanvietossasekä sosiaali- ja terveyspalveluissa esiintyy heitä syrjiviäkäytäntöjä. Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttavat sukupuoli- jaseksuaalivähemmistöjä syrjivät mallit. Parisuhteita ja perhe-elämäärajoittavat syrjivät, heteronormatiiviset rakenteet. Luvun on kirjoittanuttutkija, VTT Jukka Lehtonen.Luvussa 3 käsitellään vammaisten syrjintää. Vammaisia ei voidapitää yhtenäisenä ryhmänä, vaan eri vammat saattavat rajoittaa eritavalla yksilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan.Vammaisuuden tai vaikeavammaisuuden käsitteet eivät ole yksiselitteisiä,sillä kysymyksessä on aina yksittäistapauksessa tehtävä yksilöllinenarviointi eikä yleispätevien määrittelyjen tekeminen, esimerkiksi tiettyynvammaryhmään kuulumisen perusteella, ole käytännössä mahdollista.Vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden määrittelyä tai rajanvetoaei voida perustaa yksistään diagnoosiin, ikään, lääkärin arvioontai yhteiskunnalliseen asemaan, vaan sen pitäisi painottua lähinnä toiminnallistenrajoitusten selvittämiseen, kuvaamiseen ja vamman pysyvyydenarviointiin sekä myös vammaisen henkilökohtaisten mielipiteidenhuomioimiseen. Vammaisuuden perusteella tapahtuvasta syrjinnästäon kirjoitettu Suomessa vähän, mutta vammaisten syrjintä onvarsin arkipäiväinen ilmiö. Vaikka vammaisjärjestöt arvioivat yleisenilmapiirin muuttuneen myönteisemmäksi vammaisia ja vammaisuuttakohtaan, yhteiskunnallisella tasolla nähdään edelleen paljon asenteellistaja rakenteellista esteellisyyttä. Syrjintää ja eriarvoiseen asemaanasettamista esiintyy runsaasti niin työelämässä, koulutuksessa, yksityisyyteenja koskemattomuuteen liittyvissä asioissa, elinympäristön rakenteissaja palveluissa. Varsinkin välillinen tai rakenteellinen syrjintäon tavanomaista. Luvun kirjoittaja on Kynnys ry:n projektipäällikkö,lakimies Juha-Pekka Konttinen.14