1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

5. Ikäsyrjintä , ageismineisiin yleensä suhtaudutaan, miten vanhat ihmiset nähdään ja mitenheidät yhteiskunnan eri areenoilla ja tilanteissa kohdataan? 64Liikkeelle on lähdettävä siitä, miten ikääntyneet itse näkevät tilanteensa,ja kokevatko he Suomessa ikäsyrjintää. Stakes kerää ikääntyneiden– tässä yli 60-vuotiaiden – elinoloista ja elämänlaadusta Suomessavanhusbarometriä, joka perustuu laajaan otantatutkimukseen.Viimeisimpien julkaistujen tietojen mukaan 65 yli 60-vuotiaiden aineellinenhyvinvointi on parantunut, vanhojen naisten jäädessä heikoimpaanasemaan. Yhdeksällä kymmenestä kaikista ikääntyvistä on mielestääntarpeeksi rahaa tarpeisiinsa nähden. Noin joka viides on tyytymätönterveydentilaansa, mutta psyykkinen hyvinvointi on yleisestiottaen hyvä. Joka kymmenes kokee jatkuvaa yksinäisyyttä. Yhteydetläheisiin ovat kiinteät, ja aktiivisuus säilyy hyvin pitkään. Omaiset ovatedelleen tärkein avunlähde, mutta aiempaan verrattuna tyytymättömyysavun riittävyyteen on lisääntynyt. Valtaosa vastaajista arvioi elämänlaatunsahyväksi, kymmenes tosin hyvin huonoksi. Yleisintä elämänlaadunkokeminen huonoksi tai erittäin huonoksi on 75–79-vuotiaillamiehillä ja 85 vuotta täyttäneillä naisilla. Verrattuna aiempaantutkimukseen vuonna 1998 tilanne näyttää nyt tutkijoiden mukaanparantuneen.Täysin särötön kuva ei kuitenkaan ole. Hyvinvointi jakaantuu epätasaisestimyös ikääntyneiden keskuudessa. Riskitekijöitä ovat korkeaikä, naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky,yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristötsekä lähipalvelujen ja julkisen liikenteen heikko saatavuus. Riskitekijöidenluettelo viittaakin siihen, että kolmas ikä on suomalaisessayhteiskunnassa hyvää aikaa ja että ongelmat alkavat ilmetä neljännessäiässä – jossain 75 ja 80 ikävuoden tienoilla – toimintakyvyn heiketessäja palvelujen tarpeen kasvaessa. Kysymys ikäsyrjinnästä kohdistuu tällöinsuomalaiseen vanhustenhuoltoon ja palvelujärjestelmään.Suomalaisen vanhuspolitiikan peruslinjaksi on valittu laitoksista kotiinavohoidon, kotihoidon ja omaishoidon piiriin. Tavoitteena on tukeavalittua linjaa kehittämällä ennaltaehkäisyä sekä ikääntyneidenja heidän hoitajiensa kuntoutusta. Linjaa perustellaan muun muassa199