1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

Syrjintä Suomessa 2006on varmistettava, että seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolenmoninaisuuteen samoin kuin muihin syrjintäperusteisiin liittyvät teematon monipuolisesti katettu organisaation toiminnassa.1 Käsitteitä on satoja, ja monet niistä linkittyvät syrjiviin perinteisiin. Luokittelevina ne voivat tuntua ahdistavilta.Sukupuolivähemmistötermit on muutettu sukupuolipäätteisiksi, eikä enää puhuta trans- tai interseksuaalisuudesta,mikä vastaa näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden näkemyksiä. Homolla viitataan tyypillisesti mieheen, lesbollanaiseen ja biseksuaaliset voivat olla sekä binaisia että -miehiä. Ks. Kekki, Lasse (2006). ”Pervon puolustus.” Kulttuurintutkimus23:3, ss. 3 - 18; Ilmonen, Tuisku & Nissinen, Jussi (2006). ”Seksologian peruskäsitteistöä.” TeoksessaApter, Dan, Väisälä, Leena & Kaimola, Kari (toim.) Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, 20 - 26; Wickman, Jan(2001). Transgender Politics. The Construction of Binary Gender in the Finnish Transgender Community. Turku: ÅboAkademi University Press.; Lehtonen, Jukka (1998).”Nuoret ei-heteroseksuaaliset miehet ja homoidentiteetin mallit”.Psykologia 33:6, ss. 421 - 429.2 Heteronormatiivisuuden käsitteen lisäksi on käytetty muita käsitteitä, kuten heteroseksismi, joilla on kuvattu sukupuoleenja seksuaalisuuteen liittyvää syrjivää sosiaalista normijärjestystä. Ks. Rossi, Leena-Maija (2006). ”Heteronormatiivisuus.Käsitteen elämää ja kummastelua.” Kulttuurintutkimus 23:3, ss.19 - 28.3 Ks. homoseksuaalisuuden häiriöleiman historiasta Stålström, Olli (1997). Homoseksuaalisuuden sairausleimanloppu. Helsinki: Gaudemus. Homoseksuaaliset teot olivat rangaistavia vuoteen 1971 asti ja homoseksuaalisuusdiagnosoitiin DSM-luokittelussa sairaudeksi vuoteen 1981 asti ja itseä häiritsevä homoseksuaalisuus vuoteen 1986asti. Edelleen sukupuolen moninaisuuden muotoja diagnosoidaan häiriöiksi WHO:n ICD 10-luokittelussa.4 Lait on listattuna tämän kirjan liiteosiossa. Vuonna 1999 rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä kymmenienvuosien taistelun jälkeen samaa sukupuolta olevien välisille seksisuhteille asetettu korkeampi suojaikäraja ja samaasukupuolta olevien väliseen haureuteen kehottamisen kieltäminen poistettiin lainsäädännöstä.5 Syrjinnän seurannasta Suomessa ja Euroopassa tehtyjen raporttien mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjenasemaan on kiinnitetty vain vähän huomiota, ks. Syrjinnän seuranta Suomessa (2007, ss. 24 - 25) Työhallinnonjulkaisuja 374, Helsinki: Työministeriö; Makkonen, Timo (2007) European Handbook on Equality Data. EuropeanComission. Luxemburg: Office for Official Publications of the European Communities; ks. myös Lehtonen, Jukka(2005). ”Näkymättömästä vähemmistöstä kansalaisiksi oikeuksineen: Tutkimuksia lesbojen, homojen, bi- ja transihmistenyhteiskunnallisesta asemasta.” Nettilehti Sysäys, Helsinki: Työministeriö, ss.4 - 6, www.join.fi/seis/lehti.shtml(31.3.2007).6 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa työelämässä on tutkittu Helsingin yliopiston, Setan ja Stakesinyhteishankkeessa, jota rahoitti ESR ja työministeriö vuosina 2001- 2006, ks. lisätietoja hankkeen internetsivuilta:www.valt.helsinki.fi/sosio/tutkimus/equal (31.3.2007). Vuonna 2006 käynnistyi Setassa kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksenrahoittama Sateenkaariperhetyönprojekti, jonka yhteydessä kartoitetaan kyselyin perheidenkohtaamia ongelmia palvelujärjestelmässä, ks. lisätietoja www.seta.fi/perheprojekti (31.3.2007). Seksuaalivähemmistöjenelinoloja on laajasti tutkittu ainoastaan 25 vuotta sitten ks. Sievers, Kai & Stålström, Olli toim. (1984).Rakkauden monet kasvot. Espoo: Weilin+Göös. Aiemmat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää ja asemaakäsittelevät artikkelit ks. Lehtonen, Jukka (1996). ”Yhteiskunnan heteroseksuaalisuus ja seksuaalivähemmistöjenarki.” Teoksessa Dahlgren, Taina, Kortteinen, Juha, Lång, K.J., Pentikäinen, Merja & Scheinin, Martin toim. Vähemmistötja niiden syrjintä Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino, ss.155 - 170.; Lehtonen, Jukka (2000). “Ei-heteroseksuaalisetja transsukupuoliset ihmiset Suomessa.” Teoksessa Kontula, Osmo & Lottes, Ilsa toim. SeksuaaliterveysSuomessa. Helsinki: Tammi, ss. 282 - 292, sekä tasa-arvopolitiikan näkökulmasta Juvonen, Tuula (2002). ”Tasaarvoajattelunheteronormatiivisuus ja seksuaalinen tasa-arvo.” Teoksessa Holli, Anne Maria, Saarikoski, Terhi &Sana, Elina toim. Tasa-arvopolitiikan haasteet. Helsinki: WSOY, ss. 254 - 262.7 Artikkelia ovat ideoineet ja kommentoineet monet asiantuntijat, ja olen saanut lisätietoa monilta. Kiitän avustaSetan ja sen Transtukipisteen työntekijöitä Juha Jämsää, Maarit Huuskaa, Marita Karvista, Merja Rankista, Aija58