1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

4. Syrjintä etnisyyden, uskonnon, kielen tai kansalaisuuden perusteellaerillinen neuvontapalvelu olisi tarpeen. Etnisen syrjinnän vastainenneuvonta palvelisi ulkomaalaisten lisäksi myös niitä etnisiin vähemmistöihinkuuluvia, jotka ovat Suomen kansalaisia. 47Tella muistuttaa, ettei kunnan vastuunotto merkitse sitä, että senpitäisi toteuttaa neuvontapalvelu yksin, vaan on päinvastoin tärkeää,että viranomaiset, vähemmistöt, järjestöt ja projektit verkostoituisivatja tekisivät yhteistyötä neuvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Viranomaistoiminnanvahvuutena on sen pysyvyys, resurssit ja laaja tiedonsaantioikeus.Sen heikkoutena taas on, että syrjintää kokenut, vähemmistöönkuuluva henkilö ei välttämättä luota viranomaisiin, jayhteydenottokynnys on korkeampi kuin silloin, jos neuvontaa antaasamaan etniseen ryhmään kuuluva henkilö omalla kielellä. Kansalaisjärjestöjenja projektien vahvuutena puolestaan on käytännönläheisyysja joustavuus. 48Valtakunnallisella tasolla neuvonnasta vastaisi vähemmistövaltuutetuntoimisto, joka tukisi ja kouluttaisi paikallisen ja alueellisen tasontoimijoita. Alueellisella tasolla keskeisessä roolissa olisivat lääninhallituksetja työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työsuojelupiirit, työmarkkinajärjestötja alueelliset neuvottelukunnat. 49Neuvontapalvelun rakentamisessa tarvitaan tietoa alueen etnistenvähemmistöjen kokemasta syrjinnästä ja syrjintätapausten käsittelystä.Tiedon keräämisen pitää olla jatkuvaa ja säännöllistä. Sen voi toteuttaaesimerkiksi yhdenvertaisuussuunnittelun arvioinnin yhteydessä.TE-keskukset tai lääninhallitukset voisivat lähettää kunnille vuosittainkyselyn, joista koottaisiin aluekohtaiset raportit. Tämä tehtävä voisikuulua maahanmuuttoasioiden toimikunnille, joita ollaan parhaillaanperustamassa TE-keskuksiin. Alueellisesti kerätyn tiedon välittäminenvähemmistövaltuutetulle auttaisi hänen toimintansa suuntaamisessa japarantaisi hänen mahdollisuuksiaan edistää hyviä etnisiä suhteita. 50Myös syrjinnän seurantaraportin kirjoittanut Simo Mannila pitääyhdenvertaisuuslain ja kotouttamislain toteuttamisen seurantaa mahdollisestimerkittävinä tietolähteinä. Tärkeinä hän pitää myös vähemmistövaltuutetunja syrjintälautakunnan sekä tuomioistuinten ratkaisuja,lausuntoja ja muita tietoja. Mannila toteaa, että Suomessa teh-125