1 SYRJINTÄ SUOMESSA 2006 - Sosiaaliportti

Syrjintä Suomessa 2006(kirkon lesbo- ja homotyöntekijöiden ja luottamushenkilöiden ryhmä, 31.3.2007), Yhteys-liike, www.yhteys.org(seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kirkossa ajava ryhmä, 31.3.2007), Setan kristillinen piiri Malkus, (www.seta.fi/malkus, 31.3.2007).72 Tämä koskee pankki- ja vakuutuspalveluita, vaatetus- ja hyvinvointipalveluja ja matkailu- ja ravintolapalveluitakuten muitakin palveluja. Näissä palveluissa esiintyviä syrjiviä käytäntöjä ja hyviä kehittämisideoita tulee tutkia jakartoittaa.73 Esimerkiksi niin, että aletaan psykoanalysoimaan asiakkaan persoonaa ja pohtimaan minkälaisesta ”perhedynamiikanvääristymästä” hänen seksuaalinen suuntautumisensa johtuu.74 Yhdysvaltain psykiatriyhdistys APA suositti vuonna 2000, että välttääkseen vahingoittamasta potilaitaan psykiatrientulee välttää seksuaalisesta suuntautumista muuttamaan pyrkiviä terapiamuotoja. Suomessa tällaisia ”eheytysterapioita”on toteutettu ja niitä on markkinoinut Aslan-niminen uskonnollinen yhteisö. Kelan ei tule myöntääkorvausta terapiamuodoille, joilla seksuaalista suuntautumista pyritään muokkaamaan heteronormatiivisia lähtökohtiavastaaviksi.75 Sosiaali- ja terveysalan lesbo-, homo- , bi- ja transtyöntekijöillä on oma verkostonsa Steam: http://koti.welho.com/jnissine/steam.htm (31.3.2007).76 Nissinen, Jussi (2006). ”Seksuaalinen suuntautuminen.” Teoksessa Apter, Dan, Väisälä, Leena & Kaimola, Kari(toim.) Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, ss.130 - 156.77 Oleellisempaa kuin käytetyt nimikkeet luokituksissa on se, että hoitoja tarvitsevat transihmiset saisivat niitä. Asiakkaanhoidon tarve tulee olla ensisijainen vaikuttava tekijä hoidon saamisessa, eikä se, saadaanko asiakas mahtumaanluokitukseen, joka mahdollistaisi hoidon aloittamisen. Esimerkiksi transgender-ihmisiä on Suomessa hoidettukirurgisesti ja hormonaalisesti (ainakin kahta biologisesti naista ja kahta miestä), vaikka erillistä transgender-luokitteluaei ole. Tosin transgender-käsite on mainittu diagnoosin teon yhteydessä. Transgender-ihmiset ovat joutuneetkorvaamaan hoitojaan itse enemmän kuin transsukupuoliset, joiden sukupuolenkorjaushoito kuuluu pääosin julkisensektorin korvaamaan erikoissairaanhoitoon.78 Yhdysvaltain psykiatrinen yhdistys (APA) on muuttanut kantaansa trans-ilmiöiden häiriöleimoista niin, ettei semiellä niitä enää häiriöiksi. Intersukupuolisuus-termiä ei ICD-10-luokituksessa ole. Sitä koskevat kohdat eivät olepsykiatrisessa häiriöluokittelussa, vaan muualla (esim. AIS on kohdassa E34.5), mikä onkin mielekästä.79 Muun muassa Tanskan sairausluokituksesta transvestisuus on poistettu.80 Helsingin yliopiston keskussairaalaan ohjataan transsukupuolisuusdiagnosointiin Etelä-Suomen läänin alueellaasuvat ja muut ohjataan Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Transsukupuolisista osa on suunnitellut muuttavansaEtelä-Suomesta muulle päästäkseen diagnosoitavaksi Tampereelle, mitä he pitävät tehokkaampana järjestämäänheille hoitomahdollisuuksia.81 Pimenoff, Veronica (2006). ”Transsukupuolisuus.” Teoksessa Apter, Dan, Väisälä, Leena & Kaimola, Kari (toim.)Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, ss.164 - 172.82 Tämä helpottaisi heidän mahdollisuuksiaan täysi-ikäisinä saada sukupuolenkorjausprosessissa tyydyttävämpitulos, koska estohoidoilla pystytään ehkäisemään transmiesten rintojen kasvua ja transnaisten parrankasvua jaäänen madaltumista.83 Harvoja terveystietoja, joiden luokittelussa on huomioitu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt, on seksiteitse leviävättartunnat kuten hiv-infektio. Elokuuhun 2006 mennessä hiv-tartuntoja oli todettu tarttuneen lähes yhtä paljonmiesten välisessä seksissä kuin naisen ja miehen välisessä seksissä. 1980-luvulla suurin osa tartunnoista tapahtuimiesten välisessä seksissä, mutta edelleenkin tartunnoista huomattava osa tapahtuu vastaavalla tavalla. ks. Kansanterveyslaitos,infektioepidemiologian osasto, ww.ktl.fi, 31.3.2007).84 Drake, Ursula (2002). Ikääntyminen ja ikääntyvien ”naista rakastavien naisten” ajatukset Mummolaaksosta.Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.85 Nuorisonäkökulmaa korostaa se, että näkyvimmät seksuaalivähemmistöjen tapaamispaikat eli homodiskot ja-baarit ovat pääosin nuorisokeskeisiä ja nuoruutta ihannoivia. Seta on nuorisojärjestö, jonka jäsenkunnasta ja aktivisteistaenemmistö on alle 30-vuotiaita. Myös lesbous on näyttäytynyt tiedostusvälineissä ensisijaisesti äitiyteen64