Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

tamaa kokonaisuutta. Laajimmillaan media sisältää kaikki ne joukkoviestinnäneri muodot, joissa erilaisista lähteistä koottuja tietoja ja muuta sisältöä editoidaanja pakataan sekä toimitetaan loppukäyttäjille (lukijoille, katsojille, kuulijoille)erilaisilla media-alustoilla joko sähköisessä tai painetussa muodossa taimuuna tallenteena (Nieminen & Pantti 2004).Viestinnän tutkimuksessa media ymmärretään yhä useammin julkisuudensynonyymiksi. Tämän ajattelun takaa löytyy muun muassa Habermasin(1962/2004) julkisuuskäsitys. Esimerkiksi Nikunen (2003) määrittelee Habermasiinnojaten julkisuuden yhteiskuntarakenteelliseksi tilaksi, jossa kansalaisetvoivat käsitellä yhteisiä asioitaan. Tämä julkinen käsittely tapahtuu pääosinmediassa, jossa kamppaillaan merkityksistä ja tuotetaan journalististen ja arkikäytäntöjenkautta mielikuvaa todellisuudesta. Näin katsellen media ei olekaanenää vain kimppu viestimiä, jotka sisältävät itsessään merkityksiä, vaanolennainen osa sitä todellisuutta, jossa elämme.Ihmisten välistä viestintää on ollut olemassa niin kauan kuin ihmisiäkinon ollut olemassa. Median historian voidaan katsoa alkavan kirjapainotaidonkeksimisestä 1400-luvulla. Median kehityksen historiallisina vaiheina voidaannähdä esimerkiksi julkisten kuulutusten käyttöönotto, kirjapainotaidon keksiminenja kirjallisuuden synty, lehdistön synty, elokuvan mahdollistuminen,radion keksiminen, televisiotoiminnan käynnistyminen, viestinnän konvergoituminenja lopulta viestinnän jakeluteiden kirjon laventuminen aina verkkoviestintäänsaakka.Historiallisesti yksittäisinä viestiminä ennen painettua sanaa voidaannähdä vaikkapa kiertävät viestit (esim. oltermanninsauva), julkiset rakennuksettai vaikkapa hallitsijan kuvalla koristettu raha. Nämäkin ovat vaikuttaneetviestiminä yhteiskuntamme kehitykseen.Media tässä raportissaTässä raportissa käytetyn mediakäsityksen taustalla on mainittu joukkoviestinnäntutkimuksen käytännöissä yleisesti hyväksytty mediakäsitys. Sen mukaanmedia nähdään periaatteellisella tasolla tilana, jossa kamppaillaan merkityksistäja tuotetaan mielikuvaa todellisuudesta. Se ymmärretään ikään kuinalustaksi, jolla rakennetaan kuvaa maailmasta ja ilmiöistä ja käsitellään muunmuassa yhteiskunnan kehittämiseen liittyviä asioita ja kysymyksiä. Tällaisenainstituutiona medialla voi olla monta muotoa. Se voi olla esimerkiksi kansalaisenkannalta vapauttaja tai rajoittaja, aktivoija tai passivoija, julkinen tai yksityinen(Kortti 2003).Käytännössä medialla tarkoitetaan tässä raportissa perinteistä mediaakaikkine ”ulokkeineen” eli lehdistöä, radiota ja televisiota ottaen huomioon niideneri jakeluteillä tarjoamat joko samanaikais- tai lisäarvopalvelut.20