Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

24ovat mukana asiakas-, mielipide-, ammatti- ja järjestölehdet, mikä nostaa aikakauslehtinimikkeidenmäärää.Tämän raportin tematiikan kannalta keskeisimpiä aikakauslehtiä ovattalouden ja yritystoiminnan aikakauslehdet (kuten Talouselämä ja Fakta),suurilevikkiset perheaikakauslehdet (kuten Suomen Kuvalehti, Apu ja Seura)ja suurilevikkiset naistenlehdet (kuten Me Naiset, Anna ja Kodin Kuvalehti).Mediaa ja yhteiskunnan uudistamista koskevassa keskustelussa perhe- ja naistenlehtiäei kannata unohtaa. Esimerkiksi sosiaalisia innovaatioita ja sosiaalisiauudistuksia käsitellään usein niissä haastattelujen avulla paljon syvällisemminkuin monissa muissa osissa mediaa. Vakavasti otettavalla aikakauslehdistölläon kauttaaltaan merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan henkisen ilmapiirin jakulttuurisen paradigman kannalta. Ne ovat tärkeä osa mediaa.Sensaatioaikakauslehdet (kuten Seiska ja Katso) ovat lisänneet viime aikoinalevikkiään. Niilläkin on tietenkin merkitystä yhteiskunnan henkisen ilmapiirinkannalta. Ainakin ne voivat kertoa siitä jotakin ja saattavat jopa muuttaaihmisten asennoitumista erityisesti erilaisiin pintailmiöihin. Päämäärätietoisenyhteiskunnan uudistamis- ja kehittämistyön kannalta näillä lehdillä ei kuitenkaanole sanottavaa painoarvoa.Lukijat seuraavat keskimäärin kolmea sanomalehteä ja kahdeksaa aikakauslehteä(KMT 2006). Lehtien lukemisessa suomalaiset ovat olleet viimevuosina norjalaisten kanssa maailmantilaston kärkipäässä. Tähän on vaikuttanutsuomalaisten tapa ja tottumus tilata jopa useampiakin sanomalehtiäkotiinsa.Sähköisen joukkoviestinnän osuus joukkoviestintämarkkinoista on kasvanutviime vuosina hieman. Kansainvälisesti vertaillen sähköisen joukkoviestinnänosuus koko joukkoviestintämarkkinoista on kuitenkin meillä vieläkinvarsin alhainen. Televisio- ja radiotoiminnan osuus sähköisen viestinnän kokonaismarkkinoistaon noin kolme neljäsosaa. Tilanne radio- ja televisiomarkkinoillaon ollut viime vuosina tietyllä tavalla vakaa. Uusien toimijoiden tulomarkkinoille on aiheuttanut meillä enemmänkin sähköisen viestinnän tulokakunuusjakoa kuin lisännyt sähköisen joukkoviestinnän osuutta joukkoviestinnänmarkkinoista (Sauri 2005a).Sähköisen viestinnän ylivoimaisesti vahvin väline on televisio. Se löytyylähes jokaisesta kotitaloudesta. Televisio jakaantuu toisaalta julkisen palveluntelevisioon (Yleisradio) ja kaupalliseen televisioon. Myös televisio kirjoittaa vahvastivaltakunnallista agendaa. Sen vaikutus perustuu mittaviin markkinoihin.Televisio kykenee saavuttamaan lähes aina suuremman yleisön kuin mikäänsanomalehti. Myös television (TV1:n, TV2:n, MTV3:n ja myös Nelosen) uutisjaajankohtaisohjelmat sekä muu kotimainen ohjelmisto pyrkivät näyttämäänmeille sen, miten meidän tulisi itsemme kansakuntana kulloinkin käsittää.Televisio on vaikutuksiltaan tehokkain viestin. Samalla kun televisio onvoimakas kansallinen viestin, se on enenevässä määrin myös kansainvälinen