Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

mieltä ihmiset yleensä ovat asioista. Tämän ajattelun mukaan esimerkiksi vähemmistönäoleva mielipide voi muodostua enemmistön mielipiteeksi, jos sesaa joukkoviestinnässä riittävästi tilaa.1960-luvulta lähtien joukkoviestinnän vaikutustutkimus on yhteiskunnallistunutja myös laaja-alaistunut. Joukkoviestinnän, median, vaikutuksia ei tutkitaenää perinteisenä lähettäjä-sanoma-viestin-vastaanottajasuhteena, vaanjo mainitulla tavalla enemmänkin sosiaalisina käytäntöinä, jolloin sellaisiaasioita kuin kieli, kuvat ja journalismi ei nähdä enää pelkästään viestin osasina,vaan sosiaalista todellisuutta rakentavina asioina.Mediakehykset ja tulkintakehyksetSiitä, miten viestintä rakentaa tänä päivänä sosiaalista todellisuutta ja vaikuttaasiihen, voidaan yrittää saada otetta esimerkiksi kehysteoriaan ja diskurssiteoriaanperustuvan näkökulman avulla. Kehysteoriaan ja diskurssiteoriaanperustuvan näkökulman voidaan toivoa antavan uutta tulokulmaa myösyhteiskunnan kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden mediavaikutusten tarkastelulle.Kehysteorian (esim. Väliverronen 1996 puhuu kehyksistä, perusteltua voisiolla myös puhua viitekehysteoriasta, vrt. Karvonen 2000) juuret ovat symbolisessainteraktionismissa, ihmisen arkielämän vuorovaikutuksessa. Sen mukaanyksilö uuteen tilanteeseen tullessaan ja uutta tietoainesta jäsentäessään pyrkiierilaisten vihjeiden perusteella ymmärtämään ja määrittelemään näkemäänsäja kokemaansa sekä näitä määrityksiä apuna käyttäen sijoittamaan uuden tiedonoppimiinsa kehyksiin.Kehys viittaa tässä kognitiiviseen tulkintakehikkoon, jolla yksilö käsitteleeja jäsentää kokemusmaailmaansa. Kehystäminen on siten asioiden käsittämistä,niiden tolkullistamista, tekemistä järjelliseksi aiemmin opittujen tulkintamallien,kehysten, avulla. ”Making sense of events and things”, kuten kehysteorianperustaja Goffman (1974, 8) toteaa.Sanomien kehystäminen ei kuitenkaan liity vain niiden tulkintaan. Sanomatpyritään kehysteorian mukaan kehystämään sekä niitä tuotettaessa ettäniitä tulkittaessa. Sanomia tuotettaessa puhutaan mediakehyksistä ja niitätulkittaessa tulkintakehyksistä. Gitlin (1980) katsoo, että nämä usein julkilausumattomatraamit organisoivat sekä raportoivan journalistin että meidän,jotka luotamme heidän raportteihinsa, maailmaa. Sanomia tuotettaessa mediatai toimittaja pyrkii kehysteorian mukaan asettamaan aktiivisesti referenssiraameja,joita katsojat ja lukijat käyttävät tulkitessaan julkisia tapahtumia jakeskustellessaan niistä.Kehysteorian mukaan kognitiiviset rakenteet ohjaavat sekä käsityksiämmetodellisuudesta että sitä, millä tavalla todellisuus meille esittäytyy tai meille57