Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

viestin. Se kuva, joka meillä on muista maista ja niiden tapahtumista, on pääosintelevision luoma ja ylläpitämä. Suomi ei ole kuitenkaan kansainvälisessäkatsannossa vahva televisiomaa. Television katseluun käytetty aika keskimääräisenäpäivänä on meillä vain vajaat kolme tuntia (2 t 59 min vuonna 2005,Finnpanel 2006), kun se monissa Euroopan maissa on merkittävästi suurempi(EBU 2005) puhumattakaan Yhdysvalloista, jossa television seuraamiseen käytettyaika on aivan toista luokkaa.Vaikka emme olekaan kansainvälisesti katsoen erityisen vahva televisiomaa,olemme eurooppalaisittain katsoen poikkeuksellisen vahva radiomaa.Radiota kuunnellaan meillä runsaasti sekä aktiivisesti että passiivisesti. Meilläon voimakas julkisen palvelun radio (Yleisradio) ja myös voimakas kaupallinenradio, jotka jakavat kuuntelumarkkinat käytännössä puoliksi. Radion kuunteluunkäytetään meillä aikaa keskimääräisenä päivänä runsaat kolme tuntia(3 t 17 min vuonna 2005, Finnpanel 2006). Vuoden 2007 alusta kaupallisilleradiomarkkinoille tulee jälleen muutamia uusia toimijoita. Samalla joitakintoimijoita joutuu lopettamaan toimintaansa. Oletettavaa on, että nämäkinmuutokset vaikuttavat kuunteluosuuksien jakaantumiseen enemmän kaupallisensektorin sisällä kuin koko radiomarkkinoilla.Yhteiskunnan kehittämisen kannalta merkitystä on lähinnä vain sillä osallaradiota, joka harrastaa journalismia. Käytännössä tämä tarkoittaa Yleisradionradiotoimintaa. Kaupallinen radiotoiminta on 70-prosenttisesti erityyppistenmusiikingenrejen ympärille rakennettua viihdettä (Ala-Fossi 2006).Musiikkikanavatkin vaikuttavat tietenkin yhteiskunnan yleiseen ilmapiiriin,mutta journalistisesti niiden merkitys on pieni. Erityisesti Yleisradion juuri valtakunnalliseksilaajentamalla Radio Peilillä voi olla tulevaisuudessa merkittäväpainoarvo myös asiasisältöjen esille tuojana. Yhteiskunnallisten innovaatioidenläpimenon kannalta sillä, miten aikaa yleensä radion tai muiden viestintenparissa käytetään, on tietenkin paljonkin merkitystä.Ylivoimainen osa mediasta pyrkii asettumaan virallisesti poliittisten ideologioidenulkopuolelle. Muunlaista kuin poliittista ideologiaa edustavia, toisentasoisiapäämääriä varten perustettujen organisaatioiden julkaisuja ja lehtiäon markkinoilla runsaasti. Esimerkiksi terveydenhuollon julkaisujen kauttayhteiskunnallisille avauksille voidaan saada julkisuutta, kuten jo todetun terveysaloitteenkohdalla tapahtui. Yhteiskunnallisten aloitteiden ja avausten lanseerauksessamyös tämä eri tarkoituksia varten perustettu mediasektori kannattaaottaa huomioon.25