Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

32rahan teosta jo 1930-luvulta alkaen. Tänä päivänä markkinaehtoisuuden paineon kuitenkin niin kova, että myös ei-kaupallisten organisaatioiden on vähintäänkinjossakin määrin alistuttava markkina-ajattelulle, koska niiden nähdäänkilpailevan yleisessä katsannossa kaupallisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksijulkisen palvelun BBC Isossa-Britanniassa ja myös Yleisradio Suomessa joutuvatargumentoimaan olemassaoloaan osittain kaupallisessa diskurssissa sekäomistajatahon edustajalle että suoraan käyttömaksun maksajille, katsojille jakuuntelijoille.Markkinaehtoisuus on johtanut median sisältömuutoksiin, joihin jo viitattiinkin.Suurin osa mediasisällöistä on jo nyt suunniteltu viihteeksi. Viihteenja katseen voima mediassa kasvaa. Tämä pitää paikkansa erityisesti televisionkohdalla (viihdeohjelmat, draamat, saippuaoopperat, hupailut, visailut, ns.tosi-tv jne.). Toinenkin median sisäisen rakenteen muutos, faktajournalisminja viihdejournalismin rajan höltyminen, on median markkinaehtoistumisen seurausta.Mediatalojen sisäisessä keskustelussa tilaa ovat alkaneet voittaa sellaisettermit, kuin ”uusfakta” ja ”kevytfakta”. Nekin ovat osoitus siitä, että mediaon pakotettu toimimaan entistä selvemmin osana viihde- tai vapaa-aikateollisuutta.Erityisesti televisio asettuu yhä enemmän viihdyttäjän kuin journalistisenviestimen rooliin. Television perinteinen asiajournalismin kautta myötäeläminenkatsojien kanssa vähenee.Kantolan (1996) mukaan markkinaehtoistumisen myötä jopa uutisvirrastaon kehittynyt päivittäinen draama, joka vangitsee yleisönsä samoin keinoinkuin saippuaoopperatkin – jatkuvuudella, ratkeamattomuudella ja realistisuudella.Saippuaoopperan tavoin myös uutisdraamassa on monia rinnakkaisiatarinoita, onnettomuuksia, sotia, vallankumouksia, hallitus-, budjetti- ja tuponeuvottelujaynnä muuta. Näin uutisdraamasta on tullut osa elämää hallitsevaaviihdekoneistoa.Luostarisen ja Uskalin (2004) mukaan liiketaloudellisen kannattavuudenkorostaminen on näkynyt mediatalojen sisällä muun muassa uutistuotannonjatkuvana tehostamisena ja mainostajia houkuttelevan sisällön lisääntymisenä(kiertäen sisältövaikutuksena). Markkinaehtoistuminen vaikuttaa monin tavointoimintaa ohjailevasti median sisällä.Markkinaehtoistuminen vaikuttaa mediasisältöihin myös mainosmarkkinoidenkautta. Kilpailussa mainosmarkoista sellainen media, joka ei ”häiriköi”yhteiskunnassa, on vahvemmilla kuin rohkeasti uudenlaista kantaa ottavamedia. Tämä tukee mediasisältöjen konservatiivisuutta. Mainostajat suosivatviestimiä, jotka houkuttelevat suuria yleisöjä. Suuret yleisöt voidaan saavuttaavain kohdistamalla sanoma suuriin kuluttajaryhmiin. Suurien kuluttajaryhmiensaavuttaminen edellyttää puolestaan mieluummin neutraaleja ja konservatiivisiakuin kantaaottavia ja radikaaleja sisältöjä. Voi käydä niin, että uusia ja rohkeitaajatuksia ei uskalletakaan tukea mainosmyynnin heikkenemisen pelossa.