Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

Mäkelä (2000) kärjistää markkinaehtoisuuden vaikutuksen raportoidessaanYhdysvalloista toteamalla, että vapaan markkinakilpailun oloissa medianensisijaisena tehtävänä ei olekaan edistää sananvapautta eikä edes tuottaajournalismia, vaan tuottaa omistajilleen voittoa journalismin keinoin: siksimedia raportoi vain asioista ja tavalla, josta yleisö ja ilmoittajat ovat valmiitamaksamaan. Kärkevimmillään bisnesajattelun on nähty jopa uhkaavan kokomedian tulevaisuutta (Tervo 2005). Julkisen palvelun viestintä tasoittaa meillämarkkinaehtoisuuden kaikkein jyrkimpiä vaikutuksia. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnanavulla yhteiskunta pyrkii takaamaan sen, että koko media eitoimi puhtaasti markkinaperusteisesti.Markkinaehtoisuus tuo mukanaan sen vaaran, että samalla tavalla kuinyhteisen hyvän argumentaatiosta lähtevä viestintä yleensäkin, myös yhteiskunnankehittämiseen tähtäävät aloitteet voivat tulla helposti sivuutetuiksi. Markkinaehtoinenmedia ei ratkaise edes yhteiskunnallisten aloitteiden tai avaustenkäsittelyä yhteisen hyvän kontekstissa, vaan juuri puhtaan kaupallisen huomioarvonkontekstissa. Tällöin niiden esillepääsymahdollisuudet heikkenevät.Toisaalta tietenkin voidaan ainakin teoriassa ajatella, että myös yhteiskunnallisetavaukset voivat olla ainakin satunnaisesti markkinaehtoisesti kiinnostaviatai että ne on mahdollista ”kaupallistaa” ja saattaa markkinaehtoisestikaupallisesti halutuiksi. Tässä voi olla avuksi se seikka, että näillä avauksillaon selkeästi löydettävissä oleva esittäjä. Lähtökohtaisesti markkinaehtoistuminenkuitenkin heikentää yhteiskunnan uudistamiseen liittyvän tiedon esillepääsyämediassa.Mahdollista on, että markkinaehtoistuminen voi saada aikaan tietyllätavalla vastareaktion, joka saattaa olla myös yhteiskunnan kehittämisen jamedian välisen suhteen kannalta mahdollisuus. Viihteellisten ohjelmistojensuhteellisen osuuden lisääntyessä myös sentyyppiselle asiaohjelmistolle, jollaylläpidetään keskustelua yhteiskunnan kehittämisestä, voi olla markkinaehtoisestitoimivassa yhteiskunnassa erityistä tilausta.Hyvä tutkimuksellinen kohde olisi selvittää luotettavasti se, toteuttaakomedia tavallaan ”väärää tilausta” viihteellistäessään yhä enemmän sisältöjään.Toisin sanoen yliarvioiko ennen muuta kaupallinen sähköinen media suurtenyleisöjen toivossa viihteen ja viihteellisyyden merkityksen median kulutuskysynnänkannalta. Eli aliarvioiko media jopa tässä suhteessa kansaa.Joitakin merkkejä siitä, että erityisesti sähköisen viestinnän markkinaehtoistuminenon lisännyt kansalaisten kaipuuta sekä perinteisen että uudentyyppisenasiaohjelmiston äärelle, on jo nyt olemassa (Yleisradio 2005). Tämätrendi voi olla tulevaisuudessa julkisen palvelun yleisradiotoiminnalle mahdollisuus.Tämä kehitys voi vahvistaa julkisen palvelun yleisradiotoiminnan asemaasuhteessa markkinaehtoiseen mediaan.33