Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
nan kautta laajentaa täydellistä kommuuniotaan <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa sen ihmisten kanssa. Ju-<br />
malan kolminainen kommunikatiivinen toiminta johtaa kommuunioon, joka on<br />
kommunikaation korkein muoto. Pyhän Hengen aikaansaama kommuunio ihmis-<br />
ten kanssa on adoptio, tulemista osaksi <strong>Jumala</strong>n kolminaista elämää. 34<br />
2.2. Puheaktiteoria Vanhoozerin käytössä<br />
Vanhoozerin käsitykseen kommunikaatiosta liittyy vahvasti John L. Austinin 35 <strong>ja</strong><br />
John Searlen 36 kehittelemään puheaktiteoriaan. Useat muutkin teologit ovat hyö-<br />
dyntäneet <strong>ja</strong> kehitelleet puheaktiteoriaa, muun muassa Nicholas Wolterstorff, Wil-<br />
liam J. Abraham <strong>ja</strong> Anthony Thiselton. 37 He ymmärtävät lukijoiden <strong>ja</strong> yhteisön<br />
merkityksen eri tavoin. Thiselton käyttää puheaktiteoriaa tiettyjen Raamatun teks-<br />
tien ymmärtämiseen, Wolterstorff pyrkii palauttamaan kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>n diskurssin <strong>ja</strong><br />
lukemaan Raamattua jumalallisena diskurssina. Vanhoozer pyrkii näiden lisäksi<br />
luomaan hermeneuttista teoriaa, joka sopii yhteen teologisten teemojen kanssa. 38<br />
Tässä yhteydessä käsittelen vain Kevin Vanhoozerin käsityksiä, koska hän luo<br />
oman sovelluksensa puheaktiteoriasta <strong>ja</strong> erottuakseen muista puhuu kommunika-<br />
tiivisista akteista.<br />
2.2.1. Puhu<strong>ja</strong>n vastuu merkityksen anta<strong>ja</strong>na<br />
Laajimmin <strong>ja</strong> selkeimmin Vanhoozer esittelee käsitystään kommunikaatiosta te-<br />
oksessa Is there a meaning in this text? Vanhoozer pyrkii kir<strong>ja</strong>llaan todistamaan,<br />
että tekstissä on merkitys <strong>ja</strong> se on kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>n intentio. Osoittaakseen tämän hän<br />
käyttää <strong>ja</strong> muokkaa tuekseen puheaktiteoriaa. Vanhoozer käy myös dialogia<br />
Jacques Derridan kanssa. Vanhoozer on hyvin eri mieltä Derridan kanssa siitä,<br />
onko tekstillä merkitystä, mutta arvostaa silti dekonstruktiota merkityksen väärin-<br />
käytön pal<strong>ja</strong>sta<strong>ja</strong>na. Pieni määrä dekonstruktiota on terapeuttista <strong>ja</strong> herättää huo-<br />
maamaan tulkitsi<strong>ja</strong>n ra<strong>ja</strong>llisuuden. 39 Vanhoozerin mukaan hänen oma mallinsa<br />
34 Vanhoozer 2005, 70. Vanhoozer 2010, 57, 212, 244, 269, 280.<br />
35 Hänen töistään tunnetuin on hänen luentojensa perusteella julkaistu How to do things with<br />
words.<br />
36 Searle kehittelee Austinin luomaa teoriaa teoksessaan Speech acts: an essay in the philosophy of<br />
language.<br />
37 Esimerkiksi Abraham teoksessa Crossing the Treshold of Divine Revelation sekä Wolterstorff <strong>ja</strong><br />
Thiselton kir<strong>ja</strong>ssa After Pentecost.<br />
38 Vanhoozer 2001, 8.<br />
39 Samoin Alan Megillin mukaan Derridan, Nietzschen, Foucaultin <strong>ja</strong> Heideggerin a<strong>ja</strong>ttelu voidaan<br />
parhaalla tavalla ymmärtää terapeuttisena. He kaikki edustavat kaikki järjen sivuuttavaa a<strong>ja</strong>ttelutapaa,<br />
ei rationaalista eikä irrationaalista. Megill 1985, 349-350.<br />
15
Change language