Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ne tekee hänen esityksestä kiinnostavan <strong>ja</strong> virkistävän. Tulkinta vaatii aina myös<br />
apuvälineitä, <strong>ja</strong> Vanhoozerin tapauksessa nämä apuvälineet ovat hänen teoriansa<br />
kommunikaatiosta <strong>ja</strong> reformoitu perinne. Eri kirkkokuntaan kuuluvana on helppo<br />
huomata perinteeseen tukeutuminen silloin, kun tekstin intentio on mielestäni toi-<br />
nen, esimerkiksi Vanhoozerin tulkitessa Abraham rukoilee Sodoman puolesta –<br />
kertomusta. Toisaalta, voidaan kysyä, mikä oh<strong>ja</strong>a omaa tulkintaani <strong>ja</strong> onko se yh-<br />
tään sen parempi.<br />
Vanhoozerin kommunikaatiokäsitys tuo kiinnostavia ulottuvuuksia oppiin<br />
<strong>Jumala</strong>sta. <strong>Jumala</strong>, joka on kommunikaatio <strong>ja</strong> ottaa osaksi kommunikaatiotaan, on<br />
erittäin viehättävä a<strong>ja</strong>tus <strong>ja</strong> luo hyvin selkeän mallin Kolminaisuudesta. Myös<br />
puheaktiteoria palvelee hyvin jumalaopin yhteydessä, joten on ymmärrettävää,<br />
että sen suosio teologien keskuudessa on kasvanut. Erityisesti <strong>Jumala</strong>n osalta on<br />
luontevaa puhua siitä, että sanat ovat teko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> teot sano<strong>ja</strong>. Puheaktiteoria on myös<br />
melko maanläheinen perusa<strong>ja</strong>tuksiltaan.<br />
Vanhoozerin kommunikaation käsitteen soveltaminen tuottaa joissain kohti<br />
myös ongelmia, erityisesti olemisen <strong>ja</strong> persoonan käsitteiden yhteydessä. Koska<br />
kommunikaatio on Vanhoozerin mukaan persoonien keskinäistä vuorovaikutusta,<br />
jossa vuorovaikutetaan molemmin puolin tunnistettavilla merkeillä, on hyvin yl-<br />
lättävää, että Vanhoozerin mukaan myös elottomat esineet kommunikoivat omaa<br />
olemistaan. Väitän, että esineiden suhteen tiedon välittyminen on yhdensuuntaista.<br />
Esine ei ole tietoinen eikä siksi kykene ottamaan ihmisen kommunikaatiota vas-<br />
taan eikä toisaalta tuottamaan merkkejä intentionaalisesti. Elottomat kappaleet<br />
eivät siis kommunikaation määritelmää tiukasti noudattaen kommunikoi. Myös<br />
olemuksen kommunikaatio pelkästään olemassa olemalla on mielestäni kyseen-<br />
alaista. Ei voida väittää, että voimme ymmärtää toisen ihmisen olemusta, jos em-<br />
me kykene luomaan verbaalista kommunikatiivista yhteyttä häneen. Sama pätee<br />
esimerkiksi eläimiin. Näistä syistä on mielestäni ongelmallista väittää, että olemi-<br />
sen rakenne olisi kommunikaatio. Myöskään ihmisen toiminnassa kaikki toimin-<br />
not eivät ole tarkoitettu kommunikaatioksi. Esimerkiksi nukkuminen <strong>ja</strong> syöminen<br />
ovat ihmisen kannalta tärkeitä <strong>ja</strong> merkittäviä, jopa miellyttäviä <strong>ja</strong> <strong>elämän</strong> mielek-<br />
kyyttä lisääviä toiminto<strong>ja</strong>, mutta eivät kommunikaation määritelmän tiukan sovel-<br />
luksen mukaan kommunikaatiota. A<strong>ja</strong>tus olemisesta <strong>kommunikaationa</strong> kaventaa<br />
olemassaolon käsitettä. Olisi helpompi hyväksyä a<strong>ja</strong>tus, että kommunikaatio antaa<br />
olemiselle merkityksen.<br />
71
Change language