Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Erilaisten kirkkojen kulttuuriset ympäristöt ovat hyvin erilaisia. Tulee mahdotto-<br />
maksi arvioida, millä perusteella kirkko on päätynyt tiettyyn tulkintaan. Kirkko<br />
voi päätyä vain hyväksikäyttämään Raamattua sen si<strong>ja</strong>an, että aidosti tulkitsisi<br />
sitä. 3) Nonrealismin riski – jos oppi on kielioppisääntöjä, viittaako se mihinkään<br />
todellisuuteen kielen ulkopuolella? Vanhoozerin omassa performanssi I -mallissa<br />
tulkinta on sen tiedostamista, mihin käsikirjoitta<strong>ja</strong> pyrkii tekstillään, <strong>ja</strong> siihen rea-<br />
goimista oikealla, alkuperäiselle uskollisella tavalla. <strong>Jumala</strong>n oma performanssi<br />
kutsuu ihmisen performanssia – performanssi I on siihen vastaus. 86<br />
3. <strong>Jumala</strong>, Raamattu <strong>ja</strong> hermeneutiikka<br />
Kevin Vanhoozerin tuotanto on Raamatun <strong>ja</strong> opin hermeneutiikkaa. Hän rakentaa<br />
teoriaansa kommunikaatiosta pystyäkseen puhumaan uskottavasti <strong>Jumala</strong>n kom-<br />
munikaatiosta Raamatussa. Kommunikatiivinen teismi on metafysiikkaa her-<br />
meneutiikan perustalta. Tässä kappaleessa esittelen Vanhoozerin kommunikatiivi-<br />
seen teismiin liittyvää hermeneutiikkaa.<br />
3.1. Ensimmäinen teologia<br />
Kevin Vanhoozer käyttää ilmaisua ensimmäinen teologia viitatessaan henkilön<br />
teologian tekemisen lähtökohtiin <strong>ja</strong> painotukseen <strong>ja</strong> ensimmäinen filosofia tarkoit-<br />
taa vastaavasti filosofian lähtökohtia <strong>ja</strong> painotuksia. Esimerkiksi Feuerbachin en-<br />
simmäinen teologia on antropologia, koska Feuerbachin mukaan <strong>Jumala</strong> on ihmi-<br />
sen projektio. Vanhoozerin kir<strong>ja</strong> First Theology käsittelee Vanhoozerin omaa eh-<br />
dotusta ensimmäiseksi teologiaksi. Feuerbachin mukaan hänen ensimmäinen a<strong>ja</strong>-<br />
tuksensa oli <strong>Jumala</strong>, toinen järki <strong>ja</strong> kolmas ihminen. Vanhoozer vastaavasti a<strong>ja</strong>tte-<br />
lee ensin <strong>Jumala</strong>a, toiseksi Raamattua <strong>ja</strong> kolmanneksi hermeneutiikkaa, joita hä-<br />
nen mukaansa tulee tarkastella yhdessä. Vanhoozerin ensimmäinen teologia on<br />
teologinen hermeneutiikka. 87<br />
Esimodernissa a<strong>ja</strong>ttelussa ensimmäinen si<strong>ja</strong> on metafysiikalla <strong>ja</strong> modernissa<br />
epistemologialla. Postmodernille a<strong>ja</strong>ttelulle on tyypillistä, että yhteistä ensisi<strong>ja</strong>ista<br />
86 Vanhoozer 2005, 139, 141, 151–152, 166–167, 174, 180.<br />
87 Vanhoozer 2002, 9, 16, 38-41. “If, then, we wish to succeed theologically, may we straightaway<br />
begin talking of God, or is there something we must do, or say, beforehand? In particular, which<br />
comes first: the doctrine of God or the doctrine of Scripture? On the other hand, starting with God<br />
prompt the question, How do we know about God? just as starting with the Scripture raises the<br />
question, Why this particular text rather than another? On the other hand, it is difficult to talk of<br />
God without appealing to the Bible, just as it is difficult to treat the Bible as Scripture without<br />
appealing to God. It is precisely this apparent dilemma that makes of God, Scripture and hermeneutics<br />
a single problem. Yet out of this dilemma arises a new possibility for doing theology beyond<br />
prolegomena, a way of speaking of God that allows the theological matter to influence the<br />
theological method. I call this alternative approach first theology.” Vanhoozer 2002, 15-16.<br />
31
Change language