Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kyseisistä raamatunkohdista. Käytettyjen kommentaarien määrä vaihtelee relevan-<br />
tin kir<strong>ja</strong>llisuuden saatavuuden mukaan. Koska remytologisaation metodi tarkaste-<br />
lee tekstissä tarinaa, pyrin valitsemaan kommentaare<strong>ja</strong>, joiden kommentit liittyisi-<br />
vät myös tarinan tasoon. Remytologisaation mukainen tulkinta ei vaadi historial-<br />
lis-kriittistä tietämystä.<br />
3.4.1. Vanha testamentti<br />
Ensimmäiseksi Vanhoozer käsittelee alkukertomusta. Toisin kuin Lähi-idän myy-<br />
teissä yleensä, <strong>Jumala</strong> loi myös merihirviöt, joita yleensä pidettiin kaaosvoimina,<br />
joita vastaan <strong>Jumala</strong>n täytyi kamppailla. Alku aavistelee jo loppua <strong>ja</strong> <strong>Jumala</strong>n<br />
voittoa kaaoksesta. Vanhoozer esittelee John Levensonin mallin, jossa <strong>Jumala</strong><br />
joutuu jumalallisen kaikkivaltiuden draamassa taistelemaan kaaosvoimia vastaan,<br />
mutta ottaa siihen tarkemmin kantaa vasta kir<strong>ja</strong>nsa kolmannessa osassa. 129 Alku-<br />
kertomus tuo esille monia remytologisaation kannalta tärkeitä teemo<strong>ja</strong>: Luo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />
luodun välisen valtavan olemuksellisen erilaisuuden, draamamallin sopivuuden<br />
<strong>Jumala</strong>-maailma-suhteen tarkasteluun, <strong>Jumala</strong>a vastustavien voimien luonteen <strong>ja</strong><br />
<strong>Jumala</strong>n kyvyn voittaa ne sekä ihmisen kyvyn vaikuttaa <strong>Jumala</strong>an. 130 Rogerson<br />
on kaaosvoimista yhtä mieltä Vanhoozerin kanssa: oli niitä tai ei, ne ovat <strong>Jumala</strong>n<br />
Hengen vaikutuksen alla. 131 Rogerson kuitenkin hylkää a<strong>ja</strong>tuksen luomisesta tyh-<br />
jästä, jota Vanhoozer puolustaa, kuten kirkkoisätkin. 132 Eksegeettinen keskustelu<br />
kaaosvoimista on hyvin monimutkaista, eikä minulla ole edellytyksiä ottaa siihen<br />
kantaa tässä tutkielmassa. Jos haetaan yksinkertaista, tekstin sisäistä tulkintaa,<br />
voidaan todeta, ilman eksegeettisiä apuvälineitä kaaosvoimia vastaan taistelu ei<br />
ole itsestään selvä teema. Tekstissä on maa, tyhjyys <strong>ja</strong> pimeys ennen kuin <strong>Jumala</strong>n<br />
eksplisiittisesti sanotaan ne luoneen. Toisaalta käsitteiden käyttöä ei voi pitää<br />
merkkinä siitä, että ne alkukertomuksen alussa tarkoittavat samaa kuin muualla.<br />
Ihmisellä on nykyäänkin hyvin vähän käsitteitä kuvata tyhjiötä tai olemassaolon<br />
puutetta, saati sitten tuhansia vuosia sitten.<br />
42<br />
Seuraavaksi Vanhoozer käsittelee <strong>Jumala</strong>n <strong>ja</strong> Abrahamin välistä keskustelua<br />
ensimmäisen Mooseksen kir<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>keissa 18:22-33. Siinä Abraham tuntuu tinkivän<br />
<strong>Jumala</strong>n kanssa ehdoista, joilla <strong>Jumala</strong> säästäisi Sodoman. <strong>Jumala</strong> ei kuitenkaan<br />
osallistu tähän tinkimiseen. Vanhoozerin mukaan sanat välittävät tilanteen kom-<br />
munikaatiosta vain osan. <strong>Jumala</strong> ei ole velvollinen noudattamaan Abrahamin sa-<br />
129<br />
Katso lisää <strong>Jumala</strong>sta <strong>ja</strong> pahasta luku 4.3.2. sivu 63-64.<br />
130<br />
Vanhoozer 2010, 36-37.<br />
131<br />
Rogerson 1991, 58.<br />
132<br />
Rogerson 2001, 71. Louth 2001, 1-6.
Change language