Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
hoozer ei tee erottelua yleisön <strong>ja</strong> näyttelijöiden välillä. Kristittyjen tulisi näytteli-<br />
jöinä improvisoida käsikirjoituksen poh<strong>ja</strong>lta samaan aikaan kontekstualisoiden<br />
performanssillaan käsikirjoitusta <strong>ja</strong> pysyen sille uskollisena. Jokainen ihminen on<br />
kutsuttu osallistumaan jumaladraamaan. Rooli on kutsumus. Kristillinen oppi aut-<br />
taa osallistumaan jumaladraaman saamalla näyttelijät ymmärtämään, että heidän<br />
roolinsa Kristuksessa on heidän todellinen identiteettinsä. Kristittyjen kutsumus ei<br />
ole kuitenkaan yksityinen vaan yhteinen. Kristityt on kutsuttu kuulumaan Kristuk-<br />
sen ruumiiseen. 72<br />
26<br />
<strong>Jumala</strong>draaman käsikirjoitus on Raamattu, joka näyttelijän on tunnettava<br />
osatakseen osallistua näytelmään sopivalla tavalla. Jeesus on pelastuksen draaman<br />
<strong>ja</strong> käsikirjoituksen keskus. Kirkon performanssin on tarkoitus sopia jumaladraa-<br />
maan. Se on käsikirjoitettu, <strong>ja</strong> käsikirjoituksen poh<strong>ja</strong>lta on mahdollista tietää, mis-<br />
sä näytöksessä ollaan menossa, mikä on sen teema <strong>ja</strong> mitä on tulossa, mutta yksit-<br />
täisiä näyttelijöiden repliikkejä ei ole kirjoitettu. Siksi vaaditaan improvisaatioita,<br />
luovia uudelleentulkinto<strong>ja</strong>. Efesolaiskirjeen <strong>ja</strong>e 5:1 kuuluu englanniksi: olkaa Ju-<br />
malan imitaattore<strong>ja</strong>. Vanhoozerin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kirkon tehtävä<br />
ei ole tehdä uudestaan Kristuksen työtä vaan luovalla tavalla performanssillaan<br />
välittää Kristuksen työtä. Kirkko ei tulkinnassa voi tyytyä identtisiin toistamisiin<br />
vaan sen täytyy improvisoida pitääkseen uudessa, erilaisessa ympäristössä viesti<br />
samana. <strong>Jumala</strong>draaman <strong>ja</strong>tkuvuus on identiteetin säilymistä siitä huolimatta, että<br />
eri esitykset eivät ole keskenään identtisiä. Improvisaatio ei kuitenkaan ole mitä<br />
tahansa: kirkolla on käsikirjoitus, jolle sen pitää pysyä uskollisena. Improvisaatio-<br />
teatterissa yhteinen esitys toimii parhaiten, kun näyttelijät tarttuvat toistensa aloit-<br />
teisiin <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkavat alkanutta tarinaa. Samoin hyvä raamatuntulkinta on sekä luova<br />
että uskollinen. Vanhoozer vertaa sopivaa improvisaatiota Raamatun kääntämi-<br />
seen uusille kielille. Raamatun viesti täytyy tehdä ymmärrettäväksi käännettävän<br />
kielen kontekstissa <strong>ja</strong> termeillä. 73<br />
Kirkko on teatteri, jossa kerta toisensa jälkeen maailmalle esitetään <strong>Jumala</strong>n<br />
rakkautta. Se on <strong>Jumala</strong>n kansa <strong>ja</strong> <strong>Jumala</strong>n läsnäolo maailmassa. Kirkko on evan-<br />
keliumin näyttelijäseurue, joiden tehtävä on esittää sanaa Hengen voimassa. Opin<br />
draamaa ei voida redusoida yksin tekstiin eikä sen performanssiin. Opin draamas-<br />
sa on kyse esityksistä, jotka on muodostettu tekstin poh<strong>ja</strong>lta, mutta teksti ei määri-<br />
tä niitä sanantarkasti. Teatterin minimiehto on, että joku kävelee tyhjän tilan läpi<br />
72 Vanhoozer 2005, xii, 37-38, 399.<br />
73 Vanhoozer 2005, 121, 124–130, 247, 259, 408.