Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
maa. Toisaalta <strong>Jumala</strong>n ikuisesta historiasta puhuminen jää myyttien tasolle. Van-<br />
hoozer esittää mallin, jossa aikaa ei a<strong>ja</strong>tella fyysisen liikkeen vaan kommunikaati-<br />
on kautta. Ikuisuutta ei a<strong>ja</strong>tella pelkästään yhden <strong>Jumala</strong>n vaan ennen kaikkea<br />
kolmen persoonan näkökulmasta. 167<br />
Vanhoozerin mukaan aika ei ole ikuisuuden vastakohta, vaan sen maallinen<br />
kuva. Aika <strong>ja</strong> ikuisuus ovat olemassaolon tapo<strong>ja</strong>. Olemassaolo on Vanhoozerin<br />
mukaan kommunikaatiota <strong>ja</strong> aika on sen vaatima tila. Samoin ikuisuus on <strong>Jumala</strong>n<br />
täydellisen kommunikaation, <strong>elämän</strong>, tila tai piiri. 168<br />
3.5.7. Kärsiikö <strong>Jumala</strong>?<br />
Edellä esitettyihin ongelmiin liittyvät myös kysymykset siitä, kärsiikö <strong>Jumala</strong><br />
luotujensa tekojen vaikutuksista <strong>ja</strong> voiko ihmisen dialoginen toiminta vaikuttaa<br />
<strong>Jumala</strong>an. Klassiset teologit olettavat, että <strong>Jumala</strong>n oleminen on erillinen hänen<br />
puheestaan <strong>ja</strong> toiminnastaan pelastushistoriassa. Monet teologit ovat eri mieltä <strong>ja</strong><br />
pyrkivät muuttamaan a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> ikuisuuden suhdetta niin, että pelastushistoria vaikut-<br />
taa <strong>Jumala</strong>n ikuiseen elämään. Kysymys kuuluu, onko <strong>Jumala</strong>n näkeminen tunte-<br />
vana inhimillisten tunteiden hei<strong>ja</strong>stamista <strong>Jumala</strong>an vai ovatko inhimilliset tunteet<br />
osa <strong>Jumala</strong>n kuvaisuutta. Missä määrin Jeesuksen kärsimys <strong>ja</strong> tunne-elämä on<br />
tapahtuma <strong>Jumala</strong>n elämässä? 169<br />
Vanhoozer erottelee kolme erilaista tunnetta: passio, affektio, emootio.<br />
Klassiset kristilliset a<strong>ja</strong>tteli<strong>ja</strong>t ymmärsivät passion passiivisena, fyysisenä tunteena<br />
<strong>ja</strong> affektion puolestaan mielenliikkeenä, tahdon tunteena. Tässä <strong>ja</strong>ottelussa <strong>Jumala</strong><br />
ei tunne passioita, mutta kyllä affektioita. Emootio puolestaan on psykologinen<br />
käsite. Sitä on pidetty sekä fyysisenä, passiivisena tunteena että mielenliikkeenä.<br />
Vanhoozerin ratkaisu on, että tunne eli emootio on henkinen, ei fyysinen tila. Hän<br />
pitää tunteita vastauksena johonkin tilanteeseen. Tällainen tilanne on narratiivinen<br />
eikä fyysinen. Tunteet ovat huolenaiheen aiheuttama tulkinta tilanteesta. <strong>Jumala</strong>n<br />
tunteet ovat tulkinto<strong>ja</strong> jumaladraaman tilanteista, <strong>ja</strong> ne syntyvät hänen kanssaan<br />
liitossa olevien aiheuttamista huolenaiheista. 170<br />
Koska Jeesus on <strong>Jumala</strong>n itsekommunikaation täydellisin muoto <strong>ja</strong> risti hä-<br />
nen kärsimyksensä huipentuma, Vanhoozer tarkastelee sitä <strong>Jumala</strong>n kärsimyksen<br />
malliesimerkkinä. Vanhoozer näkee Jeesuksen kärsimyksen osana <strong>Jumala</strong>n itse-<br />
kommunikaatiota Sanan inkarnaatiossa. Kärsimyksen merkitys avautuu siis Juma-<br />
167 Vanhoozer 2010, 72-75, 253.<br />
168 Vanhoozer 2010, 253-254, 489.<br />
169 Vanhoozer 2010, 76-78.<br />
170 Vanhoozer 2010, 400-414.<br />
53
Change language