Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
on lempeä <strong>ja</strong> armollinen sekä vankkumaton rakkaus <strong>ja</strong> uskollisuus. Tämän voi-<br />
daan nähdä olevan vastakohta klassisen teologian muuttumattomalle <strong>ja</strong> tuonpuo-<br />
leiselle <strong>Jumala</strong>lle. <strong>Jumala</strong> on ikään kuin ”kaksinapainen”: armahtava <strong>ja</strong> oikeu-<br />
denmukainen, olemassa Israelia <strong>ja</strong> itseään varten. <strong>Jumala</strong>ssa olevaan jännitteeseen<br />
tulee vastaus Uudessa testamentissa, jossa Jeesus on <strong>Jumala</strong>n uskollisuuden <strong>ja</strong><br />
<strong>rakkauden</strong> ruumiillistuma. 140 Childs kirjoittaa samansuuntaisesti <strong>Jumala</strong>n nimen<br />
määritteistä, mutta ei puhu klassisesta teologiasta tai Jeesuksesta. Hän kyllä käsit-<br />
telee muualla Uuden <strong>ja</strong> Vanhan testamentin yhteyksiä, mutta ei tässä kohdassa<br />
samoin kuin Vanhoozer. 141 Vanhoozerin tulkinta vaikuttaa tekstin mukaiselta.<br />
Jobin kir<strong>ja</strong> käsittelee teodikean ongelmaa. Se on oikeussalidraama, jossa ta-<br />
pahtuu vähän, mutta puhetta on sitäkin enemmän. <strong>Jumala</strong> ei vastaa Jobin miksi-<br />
kysymykseen vaan ristikuulustelee tätä osoittaakseen, että ihmisellä ei ole omis-<br />
tusoikeutta mihinkään osaan universumia kuten Luo<strong>ja</strong>lla. Myös kaaos <strong>ja</strong> paha ovat<br />
<strong>Jumala</strong>n hallinnassa, <strong>ja</strong> hänellä on omat tarkoituksensa, joita hän ei selittele. Jobin<br />
tärkeämpi, ääneen lausumaton kysymys saa kuitenkin vastauksen: oletko Sinä<br />
vielä minun <strong>Jumala</strong>ni <strong>ja</strong> minä Sinun palveli<strong>ja</strong>si. <strong>Jumala</strong> lohduttaa Jobia selitysten<br />
antamisen si<strong>ja</strong>an. 142 Eatonin tulkinta muistuttaa Vanhoozerin tulkintaa siinä, että<br />
hän näkee Jobin kir<strong>ja</strong>n esitettäväksi tarkoitettuna runoteoksena <strong>ja</strong> toteaa Jobin<br />
halun saada <strong>Jumala</strong>lta vastaus tulevan yllättävällä tavalla vastatuksi. Toisaalta<br />
Eatonin mukaan <strong>Jumala</strong> ei varsinaisesti lohduta Jobia, jos ei syytäkään. Hänen<br />
luontoa käsittelevien puheidensa sävy on humoristinen. Job saa vastausten si<strong>ja</strong>an<br />
tuntea <strong>Jumala</strong>n läsnäolon, joka tuo rauhan. 143 Vanhoozerin <strong>ja</strong> Eatonin tulkinnat<br />
ovat lähellä toisiaan, mutta Vanhoozerin tulkinta on hieman harmonisoivampi.<br />
Eatonin tulkinta on lähempänä tekstiä.<br />
Hoosean kir<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>keet 11:8-9 kuvavat <strong>Jumala</strong>n tuskaa Israelin lankeemuk-<br />
sesta. Hänen isällinen rakkautensa <strong>ja</strong> oikeudenmukaisuutensa ovat ristiriidassa.<br />
Vanhoozer lainaa Calvinia, jonka mukaan <strong>Jumala</strong>n esittäminen epäröivänä on<br />
<strong>Jumala</strong>n kuvaamista ihmiskielellä, ei merkki oikeista tunteista. <strong>Jumala</strong> opettaa<br />
tällaisen kielen kautta, ettei ole äkkipikainen tuomioissaan. Charles Finneyn mu-<br />
kaan <strong>Jumala</strong> tuntee kaikki tunteet, jotka väittää tuntevansa, <strong>ja</strong> joutuu kohtaamaan<br />
kansansa hylkäämisen. Myöhemmin kir<strong>ja</strong>ssa Vanhoozer pyrkii esittämään mallin,<br />
joka olisi uskollinen sekä ilmaisuille <strong>Jumala</strong>n tunteista että klassisen teologian<br />
140 Vanhoozer 2010, 46-47.<br />
141 Childs 1974, 611.612, 620.<br />
142 Vanhoozer 2010, 48-49.<br />
143 Eaton 1985, 36, 40, 46-47.<br />
45
Change language