Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
listen tahojen kanssa niin oman kirkkokunnan sisällä kuin ulkopuolella. Postkon-<br />
servatiiviselle lähestymistavalle on tyypillistä Raamatun näkeminen kaanonin, ei<br />
yksityiskohtien tasolla inspiroituna, <strong>ja</strong> Raamatun narratiivisuuden korostaminen.<br />
Postkonservatiivisuuteen voivat liittyä kaikkien pelastuksen toivominen pyrkien<br />
silti säilyttämään etäisyyden universalismiin <strong>ja</strong> avoimuus sille, että oma teologia<br />
voi olla myös väärässä. Raamatuntulkinnassa etsitään välimaastoa ääripäiden vä-<br />
lillä. Pyritään välttämään pluralismia, mutta myös oman tulkinnan ainoana mah-<br />
dollisena pitämistä. Postkonservatiivisuus pyrkii ottamaan etäisyyttä kristinuskon<br />
a<strong>ja</strong>ttomaan, majesteettiseen <strong>Jumala</strong>an <strong>ja</strong> näkeekin <strong>Jumala</strong>n itseään rajoittavana,<br />
haavoittuvana rakasta<strong>ja</strong>na. Samalla pidetään kuitenkin kiinni tyhjästä luomisesta,<br />
<strong>Jumala</strong>n kaikkivaltiudesta, kaikkitietävyydestä <strong>ja</strong> kaikkialla läsnäolosta, mutta<br />
<strong>Jumala</strong> ei ole koskettamattomissa vaan tulee vapaaehtoisesti tavoitettavaksi. 16<br />
8<br />
Postliberaalin teologian taustalla vaikuttavat Karl Barth <strong>ja</strong> Yalen yliopiston<br />
uskontotieteen lähestymistapa, erityisesti Glifford Geertzin tiheä kuvaus. Siinä<br />
pyritään tarkastelemaan kulttuuria samanaikaisesti sisäpuolelta ymmärtäjänä <strong>ja</strong><br />
ulkopuolelta tarkkaili<strong>ja</strong>na pyrkien ennemmin kuvaamaan ilmiöitä kuin selittämään<br />
niitä. Postliberaalin teologian juuret ovat H. Richard Niebuhrissa, joka teki Bart-<br />
hin a<strong>ja</strong>ttelua tunnetuksi Yhdysvalloissa, <strong>ja</strong> hänen oppilaassaan Hans Freissa, joka<br />
on korostanut Raamatun narratiivien historiankaltaista luonnetta <strong>ja</strong> tarinan muo-<br />
don <strong>ja</strong> merkityksen erottamattomuutta. Postliberaalin teologian varsinaisena isänä<br />
kuitenkin on pidettävä George Lindbeckiä, jonka teoksen The Nature of Doctrine<br />
myötä sana postliberalismi tuli käyttöön. Lindbeck esittää opin ymmärtämisen<br />
tapojen kolmi<strong>ja</strong>on, jossa propositionalistinen tapa käsittää opin objektiivisesti<br />
olemassa oleviin kohteisiin viittaavina väitelauseina, kokemus-ekspressiivinen<br />
pitää oppia erilaisina ilmaisuina yhteisestä uskonnollisesta kokemuksesta <strong>ja</strong> kult-<br />
tuuris-lingvistinen uskontojen sisäisenä kielioppina. 17 Kulttuuris-lingvistinen käsi-<br />
tys on Lindbeckin oma käsitys, <strong>ja</strong> se korostaa kieltä kokemusta muokkaavana,<br />
uskonyhteisöä opin määrittäjänä <strong>ja</strong> raamatuntulkintaa maailman Raamatun kautta<br />
lukemisena. Kulttuuris-lingvistinen malli syntyi alun perin ekumenian tarkoituk-<br />
siin. 18<br />
16 Olson 1995. Olson 2008, 24.<br />
17 Vanhoozer teoksessaan The Drama of Doctrine lisää malliin neljännen, oman mallinsa, jota<br />
lyhyesti esittelen alaluvussa 2.3.2. sivuilla 25-29. Lindbeckin <strong>ja</strong> Vanhoozerin mallien suhdetta on<br />
tutkinut Daniel Nummela tutkielmassaan Opin hermeneutiikka. Kanonis-kielellisen <strong>ja</strong> kulttuurislingvistisen<br />
hermeneutiikan keskeiset erot.<br />
18 Juntunen 2004, 201-210.
Change language