Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3.5.4. Liiton Herran <strong>ja</strong> palveli<strong>ja</strong>n suhde<br />
Luominen tyhjästä ei osoita vain eroa <strong>Jumala</strong>n <strong>ja</strong> maailman välillä vaan myös<br />
niiden välisen suhteen. <strong>Jumala</strong>, jonka puhe luo maailman, <strong>ja</strong>tkaa puhettaan ihmi-<br />
sille. Vanhoozerin edellisessä luvussa tarkastelemat raamatunkohdat osoittavat,<br />
että Luo<strong>ja</strong> ei ole irrallaan maailmasta vaan käy keskustelua ihmisten kanssa. Tämä<br />
vuorovaikutus ei poista <strong>Jumala</strong>n <strong>ja</strong> luodun välistä eroa. <strong>Jumala</strong> ei sisälly aikaan <strong>ja</strong><br />
paikkaan. <strong>Jumala</strong>n kir<strong>ja</strong>ilijuuden käsite pyrkii osoittamaan sekä <strong>Jumala</strong>n suhteen<br />
että eron maailmasta. <strong>Jumala</strong> on Kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>na maailman alkuperä <strong>ja</strong> erillinen siitä<br />
mutta kuitenkin <strong>ja</strong>tkaa puhettaan sen kanssa. 164<br />
Remytologisaatio näkee historian draamana, jossa sekä <strong>Jumala</strong>lla että ihmi-<br />
sillä on vuorosano<strong>ja</strong>. Augustinuksen <strong>ja</strong> muiden neoplatonismista vaikutteita otta-<br />
neiden teologien mukaan olemassaolo jo pelkästään jollain tasolla osallistuu Ju-<br />
malaan, koska hän on Oleminen. Muun muassa radikaali ortodoksia on käyttänyt<br />
tätä käsitystä. Raamatun kuvaus <strong>Jumala</strong>n vuorovaikutuksesta Israelin kanssa viit-<br />
taa erilaiseen suhteeseen, joka ei perustu olemiseen vaan toimintaan. Raamatulli-<br />
sessa mythoksessa liiton teema kuuluu koko jumaladraaman rakenteeseen sen<br />
si<strong>ja</strong>an, että se olisi vain yksittäinen osanen. <strong>Jumala</strong>n <strong>ja</strong> maailman suhteessa <strong>ja</strong> eril-<br />
lisyydessä on kyse liiton draamasta. Liitossa erillinen aloittaa suhteen toisen kans-<br />
sa. Muinaisessa Lähi-idässä liitto<strong>ja</strong> solmittiin yleensä ylemmän <strong>ja</strong> alemman välil-<br />
lä. Toisin kuin näissä liitoissa, Jahven liitossa ihmisten kanssa hän itse vapaaeh-<br />
toisesti tekee ehdottomia lupauksia. Raamatun mythos osoittaa, että ihmiset par-<br />
tisipoivat <strong>Jumala</strong>an uskon, ei DNA:n kautta. Haasteeksi nousee kuvata tätä par-<br />
tisipaatiota <strong>ja</strong> liittoa Kristuksen kanssa. Raamatullinen liitto on valaan perustuva<br />
suhde, jonka rikkomisesta seuraa rangaistus. Liiton ytimessä on lupaus liiton siu-<br />
nauksesta, erityisestä <strong>Jumala</strong>n <strong>ja</strong> ihmisen välisestä suhteesta, joka on verrattavissa<br />
avioliittoon. 165<br />
3.5.5. Ekonominen <strong>ja</strong> immanentti Kolminaisuus<br />
Miten siirtyä narratiivista <strong>Jumala</strong>n ontologisiin kuvauksiin <strong>ja</strong> mitä <strong>Jumala</strong>n toi-<br />
minta a<strong>ja</strong>ssa kertoo hänen olemuksestaan ikuisuudessa? Läntisessä teologiassa on<br />
ollut taipumusta puhua jumalallisista attribuuteista erillään <strong>Jumala</strong>n toiminnasta<br />
Israelin <strong>ja</strong> Kristuksen historiassa. Ne, jotka aloittavat <strong>Jumala</strong>n itseilmoituksesta<br />
Jeesuksen historiassa, ottavat lähtökohdakseen <strong>Jumala</strong>n pelastavan toiminnan his-<br />
toriassa (ekonominen Kolminaisuus) <strong>ja</strong> perustavat käsityksensä <strong>Jumala</strong>sta ikui-<br />
164 Vanhoozer 2010, 66-67.<br />
165 Vanhoozer 2010, 67-69.<br />
51
Change language