Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
nelemia ehto<strong>ja</strong>. Hän testaa Abrahamia <strong>ja</strong> hänen jumalakäsitystään sekä opettaa<br />
tätä ymmärtämään, että on paljon armollisempi kuin Abraham oli siihen asti kuvi-<br />
tellut. Abraham oppii myös jotain oikeasta tavasta osallistua pelastuksen draa-<br />
maan. <strong>Jumala</strong> ei tarvitse sitä, että ihmiset tekevät oikein, mutta hän on päättänyt<br />
toteuttaa suunnitelmansa yhteistyössä. 133 Myöhemmin teoksessaan Vanhoozer<br />
korostaa rukousta nimenomaan dialogina, jossa <strong>Jumala</strong> kommunikaatiollaan saa<br />
ihmisen muuttamaan omaa tahtoaan <strong>Jumala</strong>n tahdon suuntaan. 134 Wenham <strong>ja</strong> von<br />
Rad mukaan Sodoman kohtalon todella on kyseessä Abrahamin <strong>ja</strong> <strong>Jumala</strong>n kes-<br />
kustelussa. Kuitenkin Wenham toteaa, että <strong>Jumala</strong> aloittaa keskustelun Sodoman<br />
kohtalosta <strong>ja</strong> tuntuu haluavan Abrahamin täyttävän profeetallista kansan puolesta<br />
rukoilemisen tehtävää. Abraham oppi<strong>ja</strong>na korostuu puolestaan von Radin tulkin-<br />
nassa. Abraham tietää, että <strong>Jumala</strong>n oikeudenmukaisuus vaatii tuomiota jumalat-<br />
tomille <strong>ja</strong> varjelusta tuholta vanhurskaille. Keskustellessaan <strong>Jumala</strong>n kanssa hän<br />
oppii ihmeellisen armon viestin: <strong>Jumala</strong> ei tuomitsisikaan kaupungin syntisiä pie-<br />
nen vanhurskaiden joukon takia. 135 Dialogin pedagogisuus <strong>ja</strong> <strong>Jumala</strong>n yhteistyö<br />
ihmisen kanssa suunnitelmiensa toteuttamisessa ovat luontevia näkökulmia teks-<br />
tiin. Olen samaa mieltä Wenhamin <strong>ja</strong> von Radin kanssa siitä, että ne eivät kuiten-<br />
kaan sulje pois aitoa vaikuttamisen mahdollisuutta. Mielestäni tässä raamatun-<br />
kohdassa Vanhoozerin tulkintaa oh<strong>ja</strong>avat hänen käsityksensä kaikkivaltiudesta <strong>ja</strong><br />
Calviniin tukeutuminen vahvemmin kuin teksti itse.<br />
Toisen Mooseksen kir<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>keet 3:13–15 sisältävät Vanhoozerin mukaan<br />
oman demytologisaationsa – <strong>Jumala</strong>an ei voi vaikuttaa kutsumalla häntä nimeltä<br />
kuten Raamatun kirjoittamisa<strong>ja</strong>n pakanauskonnoissa. <strong>Jumala</strong> on vahvasti oma<br />
persoonansa, jolla on oma nimi. Mooses kysyy nimeä, koska haluaa tietää lisää<br />
<strong>Jumala</strong>n intentioista uudessa suhteessa. <strong>Jumala</strong>n nimi kertoo, kuka hän on, ei vain<br />
mikä hän on. <strong>Jumala</strong>n nimi liittyy ensisi<strong>ja</strong>isesti liittoon, jonka hän lupaa, mutta<br />
sitä on myöhemmin liiaksikin liitetty kreikkalaiseen filosofiaan. Kreikan <strong>ja</strong> hepre-<br />
an kielissä oleminen ymmärretään eri tavoilla. <strong>Jumala</strong>n nimi on käännetty krei-<br />
kaksi "ego eimi ho on", joka ilmaisee staattista olemista, kun taas heprean aika-<br />
muoto osoittaa keskeneräistä toimintaa. Filon oli ensimmäinen, joka yhdisti<br />
kreikkalaista filosofiaa <strong>Jumala</strong>n nimeen. Filonin tulkinnassa <strong>Jumala</strong> sanoo olevan-<br />
sa olemassa, ei niinkään pal<strong>ja</strong>sta nimeään. Kirkollinen traditio on tulkinnut Juma-<br />
lan nimen kuvaavan Kolminaisuuden olemusta. Vanhoozer liittyy Oliver Daviesin<br />
133 Vanhoozer 2010, 38-40.<br />
134 Vanhoozer 2010, 381-386.<br />
135 Von Rad 1985, 214. Wenham 1994, 52-53.<br />
43
Change language