Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kuitenkin kunnioittaa paremmin tekstin toiseutta, koska ottaa sen todesta <strong>ja</strong> antaa<br />
sen äänen kuulua. 40<br />
16<br />
Monet postmodernit filosofit, erityisesti Derrida, julistavat kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>n kuo-<br />
lemaa, koska tämä on kielijärjestelmän or<strong>ja</strong>. Kieli muokkaa olennaisesti a<strong>ja</strong>ttelua,<br />
eikä kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong> siksi pysty tekstissään tuomaan esille omia näkemyksiään; lähinnä<br />
kieli tekstissä kirjoittaa itsensä näkyville. Vanhoozerin mukaan ihminen voi olla<br />
muutakin kuin kielen herra tai or<strong>ja</strong>. Kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong> on kielen kansalainen, jonka luon-<br />
nollinen elinympäristö kieli on. Kieli ei ole avoin pelikenttä eikä vankila vaan<br />
olemassa kommunikaatiota varten. Vanhoozerin mukaan ymmärtääkseen kieltä<br />
kristillisestä perspektiivistä pitää tunnistaa kommunikaation <strong>ja</strong> kommuunion kes-<br />
keisyys <strong>ja</strong> yhteys. Kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong> on kommunikatiivinen agentti, jonka toiminnan tulok-<br />
sena teksti syntyy <strong>ja</strong> saa merkityksensä. Teksti on kommunikatiivisen agentin suo-<br />
rittama kir<strong>ja</strong>llinen kommunikatiivinen akti. Merkitystä ei pidä a<strong>ja</strong>tella ominaisuu-<br />
tena, joka sanoilla on, vaan tekona, jonka ihminen tekee. Teksti on kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>n pu-<br />
heaktin intention tulos <strong>ja</strong> ruumiillistaa tämän intention. Ymmärtäminen on tämän<br />
intention tunnistamista. 41<br />
Postmodernit näkemykset ovat kiinnostuneempia merkeistä <strong>ja</strong> kielestä kuin<br />
kielen käytöstä. Olennaisempaa on kuitenkin Vanhoozerin mukaan sanojen käyttö<br />
<strong>ja</strong> ”diskurssin liitto”. Diskurssi on sivistyssanakir<strong>ja</strong>n mukaan keskustelu tai a<strong>ja</strong>tte-<br />
lutapojen, käsitysten <strong>ja</strong> olettamusten kokonaisuus, joka määrittää jonkin tietyn<br />
aiheen kielenkäyttöä <strong>ja</strong> sitä, mitä siitä voidaan puhua tai a<strong>ja</strong>tella. Vanhoozer käyt-<br />
tää Ricouerin määritelmää diskurssista: joku sanoo jollekin jotain jollain tavalla<br />
jostain. Vanhoozerin mukaan lause on perusyksikkö, joka ei ole pelkästään per-<br />
soonatonta koodia vaan vastuullisen kommunikatiivisen agentin puheakti. Puhetta<br />
(parole) ei voida selittää pelkän kielen avulla (langue). Tämä on ratkaiseva virhe,<br />
johon Derrida Vanhoozerin mukaan sortuu. 42<br />
Kieli on Vanhoozerin mukaan <strong>Jumala</strong>n lah<strong>ja</strong>, joka on tarkoitettu käytettä-<br />
väksi vastuullisesti kommunikaation <strong>ja</strong> yhteyden välineenä <strong>Jumala</strong>n <strong>ja</strong> ihmisen<br />
sekä ihmisten välillä. Raamatussa kuvataan <strong>Jumala</strong> etevimpänä puhu<strong>ja</strong>na. Ihminen<br />
on Raamatun mukaan myös vastuullinen siitä, mitä puhuu. Raamatun <strong>Jumala</strong> on<br />
vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa suurelta osalta sanallisen kommunikaation<br />
kautta. <strong>Jumala</strong> pystyy myös ruumiillistamaan Sanansa tavalla, jolla ihminen ei<br />
pysty. <strong>Jumala</strong>n Sana on jotain, mitä <strong>Jumala</strong> sanoo, mitä <strong>Jumala</strong> tekee <strong>ja</strong> mitä Ju-<br />
40 Vanhoozer 1998, 199.<br />
41 Vanhoozer 1998, 201–203, 225, 253.<br />
42 Vanhoozer 1998, 204. Vanhoozer 2010, 212.
Change language