Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Jumala valon, rakkauden ja elämän kommunikaationa ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kaan myös keskiaikaisen filosofian johtavana a<strong>ja</strong>tuksena oli, että evankeliumi<br />
läpäisee filosofian, ei toisin päin. 179<br />
Vanhoozerin mukaan ne, joiden mielestä kristinusko vain kastoi filosofien ju-<br />
malan, eivät ole tarkastelleet kovin ei-hellenististä a<strong>ja</strong>tusta tyhjästä luomisesta.<br />
Myöskään Logoksen syntymä <strong>ja</strong> kuolema eivät sopineet kovin helposti yhteen<br />
hellenistisen filosofian kanssa. Kristillinen <strong>ja</strong> kreikkalainen käsitys ovat myös<br />
ratkaisevasti erilaisia sen suhteen, että kristinuskon <strong>Jumala</strong> on persoonallinen.<br />
Vanhoozerin mukaan kuitenkin kokonaan toinen asia kuin käsitteellisesti tarken-<br />
taa Raamatun todistusta filosofian avulla on aloittaa teologiansa täydellisen olion<br />
käsitteestä. Teoria teologian lankeemuksesta ei löydä kritiikkinsä oikeaa maalia<br />
antiikin vaan modernin a<strong>ja</strong>n teologioista, joilla ei Vanhoozerin mukaan ole liiem-<br />
min tekemistä kolminaisen <strong>Jumala</strong>n kanssa. Anselmin nimeen yhdistetty täydelli-<br />
sen olennon teologia nousi uudenlaiseen kukoistukseen kartesiolaisen käänteen<br />
myötä. Anselmin <strong>ja</strong> modernien teologien ero kuitenkin oli Vanhoozerin mukaan<br />
siinä, että anselmilaisen teologian tarkoitus oli pal<strong>ja</strong>staa raamatullista logiikkaa<br />
kun taas moderni filosofia loi ilman Raamattua omaa käsitystään täydellisestä<br />
olennosta. Vanhoozerin mukaan nykyaikainen täydellisen olennon teologia yhdis-<br />
telee keskiaikaista teologiaa nykyaikaiseen filosofiaan. Suurin osa analyyttisista<br />
filosofeista on sitä mieltä, että <strong>Jumala</strong> on täydellinen tai mahtavin olento. Mielipi-<br />
teet eroavat siinä, mitä pidetään täydellisenä. Analyyttisillä teisteillä konsensus<br />
siitä, että <strong>Jumala</strong> on ääretön, täydellinen, puhdas oleminen, itsessään olemassa<br />
oleva, persoonallinen sekä luo maailman tyhjästä <strong>ja</strong> on siihen transendentissa suh-<br />
teessa. Neoklassinen teismi eroaa klassisesta siinä, että Descartes keskittyi ylei-<br />
seen täydelliseen jumaluuteen eikä kristilliseen <strong>Jumala</strong>an. Vanhoozerin mukaan<br />
samoin kuin jokainen ihminen on yksilöllinen, myös <strong>Jumala</strong> on yksilö eikä häntä<br />
voi ymmärtää yleisen täydellisen käsityksen valossa. Hänen mukaansa Abraha-<br />
min, Iisakin <strong>ja</strong> Jaakobin <strong>Jumala</strong> on enemmän tai erilainen kuin muut olevat,<br />
enemmän tai erilainen kuin edes äärettömän metafyysisen täydellisyyden <strong>Jumala</strong>.<br />
Puhe <strong>Jumala</strong>sta olentona tai olevana olettaa väärin, että inhimilliset konseptit voi-<br />
vat tavoittaa <strong>Jumala</strong>n. 180<br />
Samoin kuin Levinasille ihminen on aina yksilönä käsitteellistämisen yläpuo-<br />
lella, Vanhoozerille <strong>Jumala</strong> on käsitteellistämättömissä. Keskustelukumppanina<br />
<strong>Jumala</strong> kuitenkin kohtaa ihmisen kommunikatiivisessa toiminnassaan. <strong>Jumala</strong> ei<br />
179 Vanhoozer 2010, 86, 88-90.<br />
180 Vanhoozer 2010, 89, 93-97, 99.<br />
57
Change language