Kuinka kuvallinen dialogi syntyy - Yrkeshögskolan Novia

asia ilmaistaan ” med lyktor och ljus”. Suomeksi sama sanotaan ”etsiäkissojen ja koirien kanssa”. Omassa versiossani Jokamiehestä onBruegelin piirustuksesta tuttu hahmo Elck ja sen lisäksi suuri kissa,pienehkö koira, Aasi koulussa -teoksen aasi sekä kaksi pyllistävää hahmoamaalauksesta Hollantilaisia sananlaskuja vuodelta 1559. Jokamieskulkee teoksessani pitkin veden äärellä sijaitsevaa kylää tai kaupunkia.Hänellä on jotakin yhteistä Neiti Toplinin kanssa.Kokeilin samoilla grafiikan laatoilla erilaisia väriyhdistelmiä. Minulleoli tärkeää yhdistellä tutkimukseeni kuuluvia teemoja vapaastija yritin luoda visuaalisesti tekstiä, jossa erilaiset viittaukset limittyvätoman tekstini lomaan. Kuvan oikeassa yläkulmassa kruunupäinenolento katselee ikkuna-aukosta työntyviä takapuolia. Ikkunasta työntyvättakapuolet ovat laina Bruegelin teoksesta Hollantilaisia sananlaskuja(1559). Ajattelin oppilaita, jotka haistattavat auktoriteeteille.Muistin yläkoulun kahden oppilaan tulkinnat Bruegelin Aasi koulussa-teoksesta ja tilanteen luokkahuoneessa, kun katselimme yhteisestikaikkien tulkintoja luokan seinällä ja keskustelimme niistä. Ilmapiirioli hilpeä ja pojat nauroivat opettajille, jotka yrittävät rangaistuksenuhalla saada oppilaita tottelemaan. Opettajalla on itse asiassa valtaavain sen verran kuin oppilaat sitä hänelle antavat.Bahtinin (1991, 159) mukaan karnevalistisesti käsitetylle maailmalleon ominaista iloisen suhteellisuuden ilmapiiri. Se ei tukeuduperimätietoon vaan tietoisesti kokemukseen ja vapaaseen kekseliäisyyteen.Haisemiseen taas liittyvät myös Johanneksen tarinat, joissahajuilla on keskeinen osa. Kuvan keskellä olevan talon/lyhdynmallina oli naapurin ulkoportaalla koko syksyn roikkunut puinenlyhty. Talot liittyvät oppilaiden erilaisiin rakennus-tehtäviin ja niistäkirjoitettuihin tarinoihin. Halusin teoksessani visualisoida Bahtininkuvaamaa vakava-naurullisen genreä, jossa kerronta on moniäänistäja –sävyistä, vakava ja naurettava yhdistetään ja useita irrallisia lajejasekoitetaan keskenään, suhde perimätietoon on usein kriittistäja kyynisen paljastavaa. Tämän tutkimuksen kohdalla ajattelen, ettäperimätietoa on kertomus koulusta ja koulutuksen ihmeitä tekevästävaikutuksesta yksilön elämään.1 2 2