Kuinka kuvallinen dialogi syntyy - Yrkeshögskolan Novia

teoksia, joita en olisi koskaan tehnyt ilman oppilailta saamiani vaikutteita(ks. Erkkilä 2008). Oma kuvallinen työskentelyni vuorovaikutuksessaoppilaiden kanssa on tuottanut uutta tietoa ja nostanutesille myös ajatuksia, joita en olisi varmasti tullut käsitelleeksi kirjallisessamuodossa, jos ne eivät ensin olisi tulleet kuvina silmieni eteen.Minun on ollut erittäin vaikeaa määritellä täsmällisiä tutkimuskysymyksiä,koska koko prosessi on ollut hyvin suuressa määrin samankaltainenkuin taiteellinen työskentelyprosessini yleensä. Aloitantyön mielessäni jokin lähtökohta, ja jossakin vaiheessa huomaan työskenteleväniaivan uuden asian parissa, joka on noussut esille keskenprosessia. Sullivan (2005, 115) vertaa tutkimusprosessia kuvataiteenmahdollisuuksiin kääntää kysymykset ymmärrykseksi, josta nouseelisää kysymyksiä.Olen rajannut selkeyden vuoksi prosessin aikana nousseet kysymyksetkahteen kysymykseen, joista ensimmäinen kohdentuu kuvalliseenkuvatulkintaan dialogisena tapahtumana ja toinen oppilaidentuottamaan uuteen tietoon kuvallisten ja kirjoitettujen tarinoidenkautta. Kysymys 1: Minkälaisia muotoja kuvallinen kuvatulkinta voisaada, kun se on osa oppilaan ja opettajan välistä kuvallista dialogia?Kysymys 2: Miten opettaja taiteilijana voi saada uusia näkökulmiataiteelliseen työhönsä opetustilanteista, ja voiko tällainen toimintatuottaa uutta tietoa oppilaiden maailmasta?Menetelmälliset valintani ovat muotoutuneet tutkimusprosessinedetessä. Tutkimusmateriaalin kerääminen alkoi opetuskokeilunkuluessa suunnittelemalla tehtäviä, dokumentoimalla oppitunteja jaoppilasteoksia, tekemällä kuvallisia muistiinpanoja ja kirjoittamallafiktiivisiä tarinoita. Kuvittelin tutkimusprosessini alussa varsinaisentutkimusaineistoni koostuvan näistä. Varsinainen tutkimusaineistoon kuitenkin ikään kuin kerääntynyt itsestään, hiljalleen matkan varrella.Koko tutkimusprosessini ajan olen tehnyt kuvia, jotka liittyvättutkimuskysymyksiini. Osa tutkimuksen aikana syntyneistä kuvistaon selkeästi muistiinpanojen luonteisia tai eräänlaisia kuvallisia kuvaanalyysejä(vrt. Räsänen 1997, 2000, 2009), jotka eivät näkemyksenimukaan ole itsenäisiä teoksia. Joistakin kuvista on syntynyt teok-t u t k i m u s m e n e t e l m ä t 3 9