Kuinka kuvallinen dialogi syntyy - Yrkeshögskolan Novia

sensa ovat täysin toisenlaisia kuin sellaisen ihmisen, jolle kaikki onvain maallista. (Mt. 35–37) Kokonaisuudessaan maallinen maailmankuvaon yleisessä mittakaavassa varsin uusi ilmiö, eikä sen tuottamanihmiskäsityksen vaikutuksia ole pohdittu kovinkaan perusteellisesti.Lauri Rauhala (2005, 88–89) kirjoittaa uskonnon laajentamastaihmiskäsityksestä ja huomauttaa siitä, miten uskonnolle varatuistatuntimääristä huolimatta uskon tarjoaman ihmiskäsityksen avaaminenyleisessä kouluopetuksessa jää varsin pinnalliseksi. Mitä monikulttuurisemmaksikoulumme muuttuu, sitä tärkeämpää olisi ymmärtää uskontarjoamaa ihmiskäsitystä. Monet maahanmuuttajaoppilaat tulevatperheistä, joissa uskonnolla on edelleen tärkeä sija ja riippumatta siitä,mihin maailman uskonnoista he kuuluvat, suomalainen arki vaikuttaaheidän silmissään varsin maallistuneelta. Suomalaisessa koulujärjestelmässäon kirjattu ajatus tunnustuksettomasta uskonnonopetuksesta,joka usein käsitetään siten, että uskontoa käsitellään lähinnä historialliseltakannalta, toisaalta neutraalisti aatesisältöjä esitellen. Uskontojensisältämä ajatus sielun kuolemattomuudesta sisältyy harvoinnykyaikaisen koulumaailman omaksumiin ihmiskäsityksiin. Tarinaenkelistä ja nokipojasta kertoo paitsi oppilaan huomioista rangaistuksenmoraalisiin kysymyksiin, myös uskonnon alueelle kuuluvanmaailman läsnäolosta suomalaisessa koululuokassa. Enkeli ja demonikuuluvat uskonnon sisältämään maailmankuvaan ja edustavat toisenlaistamaailmaa kuin lohikäärmeet ja tappajakaniinit.Suomalaisessa koulumaailmassa pyhä ja maallinen törmäävät toisiinsausealla tavalla. Jonkin yhteisen, vaikkapa sitten humanistisenihmiskäsityksen kirjaaminen suomalaisen koululaitoksen yhteiseksijohtotähdeksi on ongelmallista. Koulumme, joka on osa valtiollistajärjestelmää, on sitoutunut valtion ja kirkon liiton kautta kristilliseenihmiskäsitykseen, siis johonkin aivan muuhun kuin mitä humanismiedustaa. Suomalaisessa koulumaailmassa ei siis olla yksinomaanuskonnon laajentaman ihmiskäsityksen piirissä, vaan nimenomaankristillisen ihmiskäsityksen piirissä, halutaan sitä tai ei. Kristillisenihmiskäsityksen mukaan ihminen on henkimaailmoille alisteinen.Ihmiseen vaikuttavat niin hyvä kuin pahakin, siis Jumala ja Saatana.1 5 6