Kuinka kuvallinen dialogi syntyy - Yrkeshögskolan Novia

avulla voidaan lähestyä samoja ilmiöitä kuin esimerkiksi kasvatustieteenkintutkimuksessa. Taiteen tekeminen on silloin yksi keskeinentiedon hankkimisen ja ymmärtämisen väline muiden tutkimismenetelmienrinnalla. Tutkielmassa voi olla useita aineiston hankkimisenja analysoinnin menetelmiä; tutkittava ilmiö ratkaiskoon sen, mitensitä lähestytään. Pullinen (2003) on tutkinut väitöstyössään taideteostenvälistä dialogisuutta oman taiteellisen työnsä ja Albrecht Dürerinteosten välillä.Taiteellinen tuottaminen tutkimuksena on tuonut lukuisanjoukon uusia käsitteitä tutkimuksen kentälle: arts-based research,arts-informed research, a/r/tography, artistic research, practised-basedresearch (esim. Kallio 2008, Brandenburg 2009, Sinner et. Al CanadianJournal of Education 2006, Räsänen 2008, Springgay 2009, Varto2009). Liitän oman tutkimukseni käsitteen ”taideperustainen” tutkimusalle, koska tutkin taidemaailman ulkopuolisia ilmiöitä käyttäenhyväkseni taiteellisia menetelmiä, mutta myös muuhun humanistiseentutkimusperinteeseen kuuluvia menetelmiä. Sullivan (2005, 101) korostaaaineiston tulkinnan luotettavuuden syntyvän tutkijan kyvystäasettua avoimeen dialogiin käsillä olevan tiedon kanssa. Merkitystenpainoarvo johdetaan tutkimusprosessista, josta on voitava käydä keskusteluasekä tutkijan että tutkittavien näkökulmat huomioon ottaen.Taiteellisen tutkimuksen ja myös visuaalisen antropologian piirissäuskotaan vahvasti kuvan voivan paljastaa sellaista, mitä sanoinei voida tuoda esille, mutta kuten Uwe Flick (2007) sanoo, on äärimmäisenvaikeaa osoittaa, ettei samoja näkökulmia ja tuloksia voitaisisaavuttaa jollakin vaihtoehtoisella tutkimusmetodilla. Itse ajattelenvisuaalisia menetelmiä kielenä kielten joukossa. Yksi tutkii sanojenavulla, toinen musiikin, liikkeen tai kuvan. Kun on kysymys ihmisenelämään ja kokemukseen perustuvasta tutkimuksesta, on mielestäniperusteltua käyttää koko ihmisen viestinnälle ja sisäiselle kokemusmaailmalleominaista kielivalikoimaa.Varto (2007) käsittelee artikkelissaan Mircea Eliade ja myytin antamatila faktan ja fiktion suhdetta tutkimuksessa, akateemisen maailmanharjoittamaa kontrollia oikean ja toden tutkimuksen kriteereistä. Mir-t u t k i m u s m e n e t e l m ä t 3 3