Kuinka kuvallinen dialogi syntyy - Yrkeshögskolan Novia

Kuvamateriaalini on syntynyt samalla tavalla osana tutkimusprosessiakuin kirjoitettu teksti, ja käsitänkin kuvat tutkimuksessani osaksitutkimustekstiä. Tutkimussuunnitelmaani ei ole sisältynyt erillistä taiteellistaosaa. En edes ajatellut tutkimussuunnitelmaa laatiessani, ettäkuvallinen tuottaminen olisi jotenkin erillinen osa tutkimusprosessia.Kaikkia visuaalisen kulttuurin ilmiöitä voidaan lähestyä teksteinäriippumatta niiden välineestä tai esteettisestä laadusta. Lincoln (1997)kirjoittaa tarinankerronnan uudelleen luomisesta, sanasta kuvaansiirtymisestä. Hänen mukaansa tutkimusparadigman muutos saattaavauhdittua paitsi tutkijoiden kiinnostuksesta visuaalisiin metodeihin,myös yleisön uudenlaisesta tietoisuudesta, jota tekstin uudet muodotpuhuttelevat kirjoitettua sanaa paremmin (mt. 49 - 50). Kuvan narratiivisuuttapohtiessaan myös Mikkonen (2005, 185) ottaa huomioonkatsojan kyvyn kerronnallistaa ja verbalisoida kuva. Visuaalisten tutkimustekstienlukeminen vaatii toisenlaista lukutaitoa ja ymmärrystäkuin perinteisen, sanoihin perustuvan tarinan lukeminen, oli kysesitten fiktiosta tai asiakirjoittamisesta.Väitöstutkimustani voidaan tarkastella narratiivina, jossa taiteilija-opettajaetsii keinoa kohdata oppilaansa taiteessa ja kuulla uusiaitselleen tuntemattomia kertomuksia. Narratiivin prosessinomaisuustulee esille nimenomaan kuvallisten kertomusten muodossa. Tutkimusprosessinaikana syntyi useita eri kuvakertomuksia, jotka käsittelevätmm. opettajuutta, kuria, kontrollia, köyhyyttä, sosiaalista vastuutaja luonnollisesti visuaalisia käsitteitä, kuten esimerkiksi väriä,muotoa ja sommittelua. Tutkimusprosessin aikana tekemäni kuvatovat tutkimusaiheen visuaalista pohdintaa. Kuten kirjoitetut tekstitmuodostavat keskenään erilaisia tarinoita, myös kuvat jakautuvatomiksi kertomuksikseen.Visuaalinen aineisto ja sen kuvallinen tulkinta sekoittuvat montaasiksitai tilkkupeitteeksi, toistensa läpi ja toistensa rinnalla näkyviksikuviksi, joissa tieto on mielikuvituksen luomaa, eikä aina sanallisestiselitettävissä. Tällainen visuaalinen kerronta ei voi seurata sanallisentarinan ajallista kaarta, alkua ja loppua. Mikkosen (2005) mukaan yksittäisessäkuvassa voi olla kerronnallisia vihjeitä, mutta ei välttämättä2 6