Kuinka kuvallinen dialogi syntyy - Yrkeshögskolan Novia

lielämä on elämää, joka on joutunut pois tavallisilta raiteiltaan. Maailmaon kääntynyt siinä ylösalaisin. Oppilaiden tarinoissa tulee esilleopettajahahmon eksentrisyys, joka Bahtinin mukaan on karnevaalimaailmankuvanerityiskategoria ja sallii ihmisluonnon kätkettyjenpuolten paljastua (mt.181). Oppilaiden tarinoissa opettaja antoi lohikäärmeensyödä lapset, yhdessä tarinassa lohikäärme syö opettajan,toisessa koulu on suljettu lohikäärmeen sytyttämän tulipalon takia,lohikäärmeen mahaan joutuneet lapset tulevat elävinä takaisin kutenisoäiti sadussa Punahilkasta. Karnevaali on kaiken tuhoavan jakaiken uudistavan ajan juhla, johon sisältyy aina kuoleman ja syntymän,muutoksen vuorottelu (mt. 183).Koivuhaan oppilaiden tarinoissa kuuluu karnevaalin ääni ja nauru,vaikka minä yritän kuulla kurin ja kontrollin kaikuja. Karnevaalinauruon aina suunnattu kaikkea korkeampaa vastaan, se pilkkaa jaherjaa maallista valtaa, jotta ne saataisiin uudistumaan (Bahtin 1991,186). Uskon oppilaiden äänen puhuvan yhteiskunnasta ja ympäröivästämaailmasta aivan kuten taiteilijan äänikin puhuu vastaavista ilmiöistä.Heidän tarinansa vain nauravat liioittelun keinoin minun tulkinnallenikurin ja kontrollin kaikkivoivasta vallasta koulumaailmassa.Olipa kerran Hikilän ala-aste, jossa jokaisen täytyi saada joka kokeesta 10.Jos joku ei saanut 10:ä lohikäärme söi oppilaan. Lohikäärme oli karmivannäköinen, sillä oli kaksi pinkkiä molosilmää ja iso pyöreä lapsimaha.Eräänä päivänä kouluun tuli uusi oppilas joka sai joka kokeesta nipinnapin 10:n. Kerran hän sai 10- ja joutui kuolemaan. Mutta tämäoppilas vastusti ja sanoi:” Minua et syö pömppömaha” Sitten hän näyttikoepapereita joissa oli saatu 4-.” Eiii” lohikäärme ulvoi ja kuoli. Lapsetpääsivät ulos mahasta ja ylistivät tätä tuntematonta oppilasta.Karnevaalin maailmaan kuuluu jatkuva kuoleman ja elämän vuorottelu.Oppilaiden tarinoissa, kuten lukuisissa perinteisissä saduissaja myyteissä, hirviö syö lapset ja kun pelastus saapuu, nämä tupsahtavatelävinä ulos hirviön mahasta. Oppilaiden kirjoittamat tarinatnoudattavat enemmän tai vähemmän tyypillistä sadun muotoa, jos-t a i d e p e r u s t a i n e n d i a l o g i 1 4 5