Kuinka kuvallinen dialogi syntyy - Yrkeshögskolan Novia

kasvatuksen alueella sellaisia tutkimusmenetelmiä, joissa tutkijan kuvataiteellinenkoulutus tulee hyödynnetyksi myös muuten kuin omantaiteellisen työskentelyn tutkimuksessa. Olen pääasiallisesti tarkkaillutja katsonut, mitä tapahtuu ja mitä seuraa, kun annan erilaisten ”äänien”sekoittua toisiinsa sanallisten ja kuvallisten kertomusten kautta.Tutkimuskysymykseni olivat 1: Minkälaisia muotoja kuvallinen kuvatulkintavoi saada, kun se on osa oppilaan ja opettajan välistä kuvallistadialogia? 2: Miten opettaja taiteilijana voi saada uusia näkökulmiataiteelliseen työhönsä opetustilanteista, ja voiko tällainen toimintatuottaa uutta tietoa oppilaiden maailmasta?Tutkimuksen kuluessa minulla on vahvistunut käsitys siitä, ettäme ihmiset kerromme enemmän tai vähemmän samaa tarinaa yhäuudelleen ja uudelleen, mutta kun asetamme teoksemme yhteiseenkeskusteluun toisten teosten kanssa, ovia avautuu ennen suljettuinaolleisiin huoneisiin. Teosten ottaessa subjektin osan saamme nähdäuusia ja erilaisia tapoja kokea maailma. Yhteisesti tuotettu intertekstuaalinenteksti puhuu useiden kertojien äänellä samanaikaisesti janäyttää kertomuksen, jota kukaan ei olisi voinut kertoa yksin.Olen lähestynyt aineistoani seuraavien teemojen kautta: 1. Kysymystekijyydestä, kun teosta rakennetaan taidehistoriallisesti tunnettujenteosten, oppilasteosten ja taiteilija-opettajan teosten fragmenteistauudeksi moniääniseksi teokseksi. 2. Kysymys sukupuolestaja mitä uutta taiteilija-opettaja voi oppia oppilailtaan tästä aiheesta.3. Kysymys kurin ja kontrollin merkityksestä kasvatuksessa ja aikuisenja lapsen näkökulmien ero kuvaan koulusta. 4. Kysymys hyvästäja pahasta sekä koulun ihmiskäsityksestä.Teemojen valinta on tapahtunut siten, että jokin oppilaiden tuottamassaaineistossa on herättänyt mielenkiintoni sekä taiteilijana ettätutkijana. Olen siis käyttänyt taiteilijan intuitiota tarkentaessani katsettanitutkijana. Tutkimukseni kuvatulkinnan teoreettinen taustaon Räsäsen (1997, 2000) kokemuksellisen taiteentulkinnan mallissa.Omassa lähestymistavassani korostuu taiteellisen toiminnan kauttatapahtuva vuorovaikutus ja opettaja-tutkijan oma taiteellinen prosessi,kun taas Räsänen opettajana asettuu selkeään opettajan roo-1 6 8