Patriarkat ja Profeetat-
Älykkäimmätkään ihmiset eivät pysty ymmärtämään Jehovan salaisuuksia, sellaisina kuin ne on ilmoitettu luonnossa ja muinaisessa maailmassa. Jumalallinen inspiraatio esittää monia kysymyksiä, joihin syvällisin oppinutkaan ei pysty vastaamaan. Näitä kysymyksiä ei esitetty siksi, että voisimme vastata niihin, vaan siksi, että ne kiinnittäisivät huomiomme Jumalan syviin salaisuuksiin ja opettaisivat meille, että viisautemme on rajallista; että jokapäiväisen elämämme ympäristössä on monia asioita, joita äärelliset olennot eivät voi käsittää. Skeptikot kieltäytyvät uskomasta Jumalaan, koska he eivät voi käsittää sitä ääretöntä voimaa, jolla hän ilmoittaa itsensä. Jumala on kuitenkin tunnustettava yhtä lailla sen perusteella, mitä hän ei paljasta itsestään, kuin sen perusteella, mikä on avoin rajalliselle ymmärryksellemme. Sekä jumalallisessa ilmoituksessa että luonnossa Jumala on antanut salaisuuksia, jotka käskevät uskoamme. Näin on oltava. Voimme olla jatkuvasti etsimässä, tutkimassa, oppimassa, ja silti on ääretön määrä sen takana.....
Älykkäimmätkään ihmiset eivät pysty ymmärtämään Jehovan salaisuuksia, sellaisina kuin ne on ilmoitettu luonnossa ja muinaisessa maailmassa. Jumalallinen inspiraatio esittää monia kysymyksiä, joihin syvällisin oppinutkaan ei pysty vastaamaan. Näitä kysymyksiä ei esitetty siksi, että voisimme vastata niihin, vaan siksi, että ne kiinnittäisivät huomiomme Jumalan syviin salaisuuksiin ja opettaisivat meille, että viisautemme on rajallista; että jokapäiväisen elämämme ympäristössä on monia asioita, joita äärelliset olennot eivät voi käsittää. Skeptikot kieltäytyvät uskomasta Jumalaan, koska he eivät voi käsittää sitä ääretöntä voimaa, jolla hän ilmoittaa itsensä. Jumala on kuitenkin tunnustettava yhtä lailla sen perusteella, mitä hän ei paljasta itsestään, kuin sen perusteella, mikä on avoin rajalliselle ymmärryksellemme. Sekä jumalallisessa ilmoituksessa että luonnossa Jumala on antanut salaisuuksia, jotka käskevät uskoamme. Näin on oltava. Voimme olla jatkuvasti etsimässä, tutkimassa, oppimassa, ja silti on ääretön määrä sen takana.....
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Patriarkat</strong> <strong>ja</strong> <strong>Profeetat</strong><br />
Israelin ylimmäisen papin hautauksesta Raamattu mainitsee vain lyhyesti: ”Siellä kuoli<br />
Aaron, <strong>ja</strong> hänet haudattiin sinne” (5 Moos. 10: 6). Miten suuresti Jumalan ohjeiden mukaan<br />
suoritettu hautaus poikkesikaan nykya<strong>ja</strong>n hauta<strong>ja</strong>ismenoista. Nykyään toimitetaan korkeassa<br />
asemassa olleen hautaaminen useinkin hyvin huomiota herättävällä <strong>ja</strong> tuhlaavaisen ylellisellä<br />
tavalla. Mutta kun Aaron, joka oli ihmiskunnan maineikkaimpia miehiä, kuoli <strong>ja</strong> haudattiin, oli<br />
läsnä vain kaksi hänen lähintä ystäväänsä. Eikä Israel koskaan saanut tietää, missä tuolla<br />
Hoorin vuorella hänen yksinäinen hautansa si<strong>ja</strong>itsi. Jumalaa eivät miellytä ne suuret<br />
huomionosoitukset, jotka usein kohdistetaan vainajiin, eivätkä heidän hauta<strong>ja</strong>isiinsa liittyvät<br />
valtavat kustannukset. {PJP 409.1}<br />
Koko seurakunta suri Aaronia, mutta Moosekseen hänen poismenonsa koski kuitenkin<br />
kipeimmin. Aaronin kuolema muistutti voimakkaasti hänen oman kuolemansa lähestymisestä.<br />
Vaikka hän eläisikin enää vain lyhyen a<strong>ja</strong>n, hän suri syvästi läheisen kumppaninsa menetystä<br />
— olihan Aaron niin monet vuodet <strong>ja</strong>kanut hänen kanssaan ilot <strong>ja</strong> surut, toivot <strong>ja</strong> pelot.<br />
Mooseksen täytyi nyt <strong>ja</strong>tkaa työtään yksin, mutta hän tiesi että Jumala oli hänen ystävänsä, <strong>ja</strong><br />
häneen hän turvasi nyt entistäkin läheisemmin. {PJP 409.2}<br />
Pian sen jälkeen kun israelilaiset olivat lähteneet Hoorin vuoren luota, aiheutti muuan<br />
kanaanilaisten ruhtinaista, Aradin kuningas, heille tappioita. Mutta kun he vakavasti<br />
turvautuivat Jumalaan, hän auttoikin heitä kukistamaan viholliset. Mutta sen si<strong>ja</strong>an että tämä<br />
voitto olisi saanut kansan kiitollisena tuntemaan riippuvaisuutensa Jumalasta, he alkoivat sen<br />
johdosta kerskailla <strong>ja</strong> luottaa itseensä. Ja pian he alkoivat vanhaan tapaansa napista. Nyt heitä<br />
harmitti se, ettei Israelin joukko<strong>ja</strong> laskettu hyökkäämään Kanaaniin heti sen napinan jälkeen,<br />
mikä syntyi vakoojien tuomasta raportista lähes neljäkymmentä vuotta sitten. He väittivät<br />
joutuneensa aivan turhaan vaeltelemaan <strong>ja</strong> viipymään erämaassa niin kauan, koska olisivat<br />
mielestään selviytyneet silloin vihollisistaan yhtä helposti kuin nytkin. {PJP 409.3}<br />
Jatkaessaan matkaansa etelää kohti he joutuivat kulkemaan kuuman, hiekkaisen laakson<br />
läpi, missä ei ollut varjon suo<strong>ja</strong>a eikä kasvillisuutta. Tie tuntui pitkältä <strong>ja</strong> vaikealta, <strong>ja</strong><br />
heitä alkoi uuvuttaa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>nottaa. Nytkään he eivät kestäneet uskon <strong>ja</strong> kärsivällisyyden<br />
koetustaan. Pohtimalla aina kokemustensa ikäviä puolia he loittonivat yhä kauemmas<br />
Jumalasta. He unohtivat senkin, että elleivät he olisi valittaneet veden loppumista Kaadeksessa,<br />
ei heidän olisi tarvinnut kiertää Edomin ympäri. Jumalalla oli ollut heitä varten paremmat<br />
suunnitelmat. Heidän olisi pitänyt olla kiitollisia hänelle siitä, että hän oli niin lievästi<br />
rangaissut heitä synnistä. Mutta sen si<strong>ja</strong>an he uskottelivat itselleen, että elleivät Mooses <strong>ja</strong><br />
Jumala olisi puuttuneet asiaan, he olisivat ehkä jo saaneet Luvatun maan haltuunsa.<br />
Aiheutettuaan itselleen vaikeuksia <strong>ja</strong> vaikeutettuaan asemansa paljon pahemmaksi kuin Jumala<br />
oli aikonut he nyt kuitenkin syyttivät häntä kaikista kiusoistaan. He muistelivat katkerina sitä<br />
miten hän oli kohdellut heitä, <strong>ja</strong> lopulta he eivät enää olleet tyytyväisiä mihinkään. Egyptikin<br />
näytti lupaavammalta <strong>ja</strong> houkuttelevammalta kuin se maa, jonne Jumala oli johdattamassa<br />
heitä. {PJP 409.4}<br />
292
Change language