Patriarkat ja Profeetat-
Älykkäimmätkään ihmiset eivät pysty ymmärtämään Jehovan salaisuuksia, sellaisina kuin ne on ilmoitettu luonnossa ja muinaisessa maailmassa. Jumalallinen inspiraatio esittää monia kysymyksiä, joihin syvällisin oppinutkaan ei pysty vastaamaan. Näitä kysymyksiä ei esitetty siksi, että voisimme vastata niihin, vaan siksi, että ne kiinnittäisivät huomiomme Jumalan syviin salaisuuksiin ja opettaisivat meille, että viisautemme on rajallista; että jokapäiväisen elämämme ympäristössä on monia asioita, joita äärelliset olennot eivät voi käsittää. Skeptikot kieltäytyvät uskomasta Jumalaan, koska he eivät voi käsittää sitä ääretöntä voimaa, jolla hän ilmoittaa itsensä. Jumala on kuitenkin tunnustettava yhtä lailla sen perusteella, mitä hän ei paljasta itsestään, kuin sen perusteella, mikä on avoin rajalliselle ymmärryksellemme. Sekä jumalallisessa ilmoituksessa että luonnossa Jumala on antanut salaisuuksia, jotka käskevät uskoamme. Näin on oltava. Voimme olla jatkuvasti etsimässä, tutkimassa, oppimassa, ja silti on ääretön määrä sen takana.....
Älykkäimmätkään ihmiset eivät pysty ymmärtämään Jehovan salaisuuksia, sellaisina kuin ne on ilmoitettu luonnossa ja muinaisessa maailmassa. Jumalallinen inspiraatio esittää monia kysymyksiä, joihin syvällisin oppinutkaan ei pysty vastaamaan. Näitä kysymyksiä ei esitetty siksi, että voisimme vastata niihin, vaan siksi, että ne kiinnittäisivät huomiomme Jumalan syviin salaisuuksiin ja opettaisivat meille, että viisautemme on rajallista; että jokapäiväisen elämämme ympäristössä on monia asioita, joita äärelliset olennot eivät voi käsittää. Skeptikot kieltäytyvät uskomasta Jumalaan, koska he eivät voi käsittää sitä ääretöntä voimaa, jolla hän ilmoittaa itsensä. Jumala on kuitenkin tunnustettava yhtä lailla sen perusteella, mitä hän ei paljasta itsestään, kuin sen perusteella, mikä on avoin rajalliselle ymmärryksellemme. Sekä jumalallisessa ilmoituksessa että luonnossa Jumala on antanut salaisuuksia, jotka käskevät uskoamme. Näin on oltava. Voimme olla jatkuvasti etsimässä, tutkimassa, oppimassa, ja silti on ääretön määrä sen takana.....
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Patriarkat</strong> <strong>ja</strong> <strong>Profeetat</strong><br />
Luku 53—Ensimmäiset Tuomarit<br />
Päästyään asettumaan Kanaaniin heimot eivät kovinkaan tarmokkaasti pyrkineet<br />
suorittamaan loppuun maan valtausta. Tyytyen jo valloittamaansa alueeseen he eivät enää<br />
olleet kauankaan innokkaita <strong>ja</strong>tkamaan sotatoimia, vaan lopettivat vihollisuudet. ”Kun Israel<br />
sitten voimistui, saattoi se kanaanilaiset työveron alaisiksi, mutta ei karkoittanut heitä” (Tuom.<br />
1: 28). {PJP 528.1}<br />
Herra oli puolestaan tarkoin täyttänyt Israelille antamansa lupaukset. Joosua oli kukistanut<br />
kanaanilaiset <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kanut maan Israelin heimoille. Heidän oli enää vain jumalalliseen apuun<br />
luottaen lopullisesti karkotettava asukkaat maasta. Mutta sen he jättivät tekemättä.<br />
liittoutumalla kanaanilaisten kanssa he suoranaisesti rikkoivat Jumalan käskyn <strong>ja</strong> jättivät<br />
täyttämättä sen ehdon, jolla hän oli luvannut antaa Kanaanin heidän haltuunsa. {PJP 528.2}<br />
Heti Siinailla antamansa julistuksen alussa Jumala oli varoittanut heitä palvelemasta<br />
epäjumalia. Heti lain julistamisen jälkeen he saivat Mooseksen kautta sanoman, joka koski<br />
Kanaanin kanso<strong>ja</strong>: ”Älä kumarra heidän jumaliansa, älä palvele niitä äläkä tee, niinkuin he<br />
tekevät, vaan kukista ne maahan <strong>ja</strong> murskaa niiden patsaat. Palvelkaa Herraa, Jumalaanne, niin<br />
hän siunaa sinun ruokasi <strong>ja</strong> juomasi, <strong>ja</strong> minä pidän puutteen sinusta kaukana” (2 Moos. 23: 24,<br />
25). Jumala vakuutti heille, että niin kauan kuin he pysyisivät kuuliaisina, hän kukistaisi<br />
viholliset heidän edeltänsä: ”Minä lähetän kauhuni sinun edelläsi <strong>ja</strong> saatan hämminkiin kaikki<br />
kansat, joiden luo sinä tulet, <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>n kaikki vihollisesi pakoon sinun edestäsi. Ja minä<br />
lähetän herhiIäisiä sinun edelläsi karkoittamaan hivviläiset, kanaanilaiset <strong>ja</strong> heettiläiset sinun<br />
tieltäsi. Mutta minä en karkoita heitä sinun tieltäsi yhtenä vuotena, ettei maa tulisi autioksi<br />
eivätkä metsän pedot lisääntyisi sinun vahingoksesi; vähitellen minä karkoitan heidät sinun<br />
tieltäsi, kunnes olet tullut kyllin lukuisaksi ottamaan haltuusi maan. Minä annan maan asukkaat<br />
teidän valtaanne, <strong>ja</strong> sinä karkoitat heidät tieltäsi. Älä tee liittoa heidän äläkä heidän jumaliensa<br />
kanssa. Älkööt he jääkö asumaan sinun maahasi, etteivät saattaisi sinua tekemään syntiä minua<br />
vastaan; sillä jos sinä palvelet heidän jumaliansa, on se sinulle paulaksi” (2 Moos. 23: 27—33).<br />
Mooses kertasi nämä ohjeet erittäin vakavasti ennen kuolemaansa, <strong>ja</strong> myöhemmin Joosua vielä<br />
toisti ne. {PJP 528.3}<br />
Jumala oli asettanut kansansa mahtavan rintavarustuksen tavoin estämään siveellisen<br />
turmeluksen leviämistä maailmaan. Jos Israel pysyisi uskollisena Jumalalle, hän soisi sille<br />
voiton toisensa jälkeen. Hän antaisi heidän valtaansa suurempia <strong>ja</strong> voimakkaampia kanso<strong>ja</strong><br />
kuin kanaanilaiset. Hän lupasi: ”Jos te pidätte kaikki nämä käskyt, jotka minä teille annan, —<br />
— niin Herra karkoittaa kaikki nämä kansat teidän tieltänne, <strong>ja</strong> te laskette valtanne alle<br />
kanso<strong>ja</strong>, jotka ovat teitä suuremmat <strong>ja</strong> väkevämmät. Mihin paikkaan te <strong>ja</strong>lkanne astutte, se on<br />
oleva teidän. Erämaasta <strong>ja</strong> Libanonista, virrasta, Eufrat-virrasta, aina Länsimereen saakka on<br />
teidän alueenne ulottuva. Ei kukaan kestä teidän edessänne. Kauhuun <strong>ja</strong> peljästykseen teidän<br />
edessänne on Herra saattava koko sen maan, johon te astutte, niinkuin hän on teille puhunut”<br />
(5 Moos. 11: 22—25). {PJP 529.1}<br />
381
Change language