ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS

Muuta psyyken lääkitystä käytetään silloin, jos ongelmat ovat vaikeita, ne liittyvät
muihin ahdistuneisuushäiriöihin (masennus, ahdistuneisuus, paniikkihäiriöt) tai
kyseessä on yleistynyt sosiaalinen pelokkuus. Kyseeseen tulevat tällöin yleensä
nykyaikaiset masennuslääkkeet, joille ei kehity kemiallista riippuvuutta.
Lääkkeitä voi myös yhdistellä. Esimerkiksi beetasalpaajahoitoon voi tarvittaessa
yhdistää pienen määrän rauhoittavaa lääkettä.
Yhteenveto
Esiintymisjännityksestä kärsivä opiskelija hyötyy usein lääkkeistä, sillä ne auttavat
häntä selviämään tilanteista tässä ja nyt. Ne ovat kuin kainalosauvoja, joita käytetään
sen aikaa kun jalka on kipeä. Usein lääkkeet jäävät ajan kanssa ”taskunpohjalle”, pelkkä
tietoisuus lääkkeen ottamisen mahdollisuudesta riittää.
Yleisimmin käytetään beetasalpaajia, mutta tarvittaessa myös pieni annos
rauhoittavaa voi olla tarpeen. Lääkehoitoa harkitessaan kannattaa varata aika
yleislääkärille, hän pystyy arvioimaan tilanteen: sekä lääkityksen valinnan että
psyykkisen tilanteen tarkemman selvittelyn tarpeen.
Opiskelijat ovat valveutunutta joukkoa eivätkä yleensä hanakasti ole hakemassa
pillereitä vaivoihinsa. Tietenkään ei ole syytä lääkkeitä tyrkyttää, mutta en myöskään
näe mitään syytä pidättäytyä lääkkeiden käytöstä, jos ne potilasta auttavat. Tavoitteena
on tietysti tilanne, jossa lääkettä ei enää tarvita. Hoidollisesti ihanteellisena ratkaisuna
pitäisin sellaista, jossa lääkettä määrätessäni voisin samalla kehottaa opiskelijaa
hakeutumaan esiintymisjännitystä helpottavaan ryhmään, joka tarjoaisi hänelle myös
muita, itsestä lähteviä työkaluja ongelman kanssa selviämiseen.
37