ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS

68
muuntuisivat myönteisiksi. Taitoharjoittelulla on puolestaan vankennettu
esiintymisvarmuutta sekä esiintymiseen liittyvien tietojen ja taitojen hallintaa. (Ks.
esim. Allen, Hunter & Donahue 1989; Daly, McCroskey, Ayres, Hopf & Ayres 1997;
Valkonen 1995.)
Vaaniiko esiintymisjännitystä medikalisaation uhka?
Esiintymistä jännittäville suunnatuista erilliskursseista on saatu myönteisiä kokemuksia
(esim. Almonkari 2000). Erilliskurssit tarjoavat esiintymistä jännittäville turvallisen
lähtökohdan esiintymistaitojen oppimiselle. Opiskelijat voivat luottaa siihen, että
kouluttajat ovat perehtyneitä esiintymisjännitykseen ja että koulutuksen tavoitteet ja
menetelmät on räätälöity jännittäjien erityistarpeet huomioon ottaen. Vertaisryhmässä
on esiintymistä jännittävien mahdollisuus jakaa kokemuksia toisten samasta ongelmasta
kärsivien kanssa sekä saada tukea. Puheviestinnän kouluttajille ja psykologeille
esiintymisjännitykseen erikoistuminen tarjoaa mahdollisuuden oman osaamisen
tuotteistamiseen ja markkinointiin.
Kehrä­hankkeena aloitettu psykologien ja puheviestinnänkouluttajien yhteistyö on
yksi tapa lieventää esimerkiksi yliopisto­opiskelijoiden esiintymiseen liittyvää
jännittyneisyyttä. Tällaiselle koulutukselle on varmasti kysyntää. Myönteisiä
kokemuksia tai laajenevaa kysyntää ei kuitenkaan ole syytä tulkita liian yksioikoisesti
niin, että kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa tulisi puheviestinnän opetus järjestää
siten, että niille, jotka jännittävät, on tarjottava erityisryhmiä tai että heidän pitäisi
hakeutua juuri sellaisille kursseille.
Erilliskursseihin saattaa nimittäin liittyä myös ongelmia. Erilliskurssit voidaan tulkita
viesteiksi siitä, että jännitys on jonkinlainen patologia, joka tarvitsee erikoishoitoa.
Tämä viesti voidaan tulkita myös niin, että esiintymisjännitys on tuntemus, joka on vain
joillakin ja johon esiintymistaitokursseilla ei voida vaikuttaa. Tällainen ajattelutapa voi
lietsoa esiintymistaitokoulutuksen alalla kehitystä, joka medikalisoi
esiintymisjännityksen. Medikalisaatiolla tarkoitetaan lääketiedeinstituution kasvua,
elämäntapahtumien ja poikkeavuuden lääketieteellistämistä (Tuomainen, Myllykangas,
Elo & Ryynänen 1999, 15). Medikalisaatiolle on ominaista, että niin sanotuille
poikkeaville kokemuksille tai tuntemuksille haetaan lääketieteellisiä ratkaisuja tai jopa
uskomushoidoin pyritään vahventamaan elämänhallinnan tunnetta.
Menestymisen tavoittelu sekä suorituskeskeinen ja kilpailuhenkinen yhteiskunta
ylikorostavat varmuutta ja ruokkivat turhaa itsekriittisyyttä. (Tuomainen, Myllykangas,
Elo ja Ryynänen 1999, 46–47.) Jos esiintymisjännitys mielletään epänormaaliksi, niin
sille on luonnollista lähteä hakemaan lievennystä terapiasta, lääkityksestä ja esimerkiksi