ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS
ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS
ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tarja Valkonen, puheviestinnän lehtori ja tutkija<br />
TARVITAANKO ERILLISIÄ ESIINTYMISJÄNNITYSKURSSEJA?<br />
FT Tarja Valkonen työskentelee Jyväskylän yliopistossa viestintätieteiden laitoksella<br />
puheviestinnän professorina. Hän on perehtynyt erityisesti viestintäkompetenssin ja<br />
vuorovaikutustaitojen opetuksen ja oppimisen kysymyksiin sekä tutkinut mm.<br />
esiintymis ja ryhmätaitojen opetusta ja arviointia sekä lukiolaisten viestintävalmiuksia.<br />
(tarja.valkonen@jyu.fi)<br />
Puheviestinnän kouluttaja kohtaa väistämättä työssään esiintymistä jännittäviä oppijoita.<br />
Hän joutuu pohtimaan, miten parhaiten ohjaisi niitä opiskelijoita, jotka jännittävät.<br />
Voiko koulutus lisätä jännitystä tai muulla tavoin vahingoittaa jännittäjää? Riittääkö<br />
kouluttajan ammattitaito? Missä kouluttajan ammattiosaamisen rajat tulevat vastaan?<br />
Pitäisikö esiintymisjännityksestä kärsiville järjestää omia erilliskursseja? Tarvitsevatko<br />
esiintymistä jännittävät pikemminkin terapiaa kuin esiintymistaitokursseja?<br />
Esiintymiseen liittyvät epämieluisat aistimukset ja tunteet ovat tuttuja lähes<br />
jokaiselle. Ne voivat vaihdella lievästä ramppikuumeesta voimakkaaseen<br />
ahdistuneisuuteen tai jopa suoranaiseen pelkoon. Esiintymisjännityskäsitettä käytetään<br />
arkikielessä kuvaamaan monenlaisia ja monista eri syistä johtuvia esiintymiseen<br />
liittyviä epämukavia tuntemuksia. Ujo tai sosiaalisesti ahdistunut voi kertoa<br />
jännittävänsä esiintymistä. Yhtä lailla myös sosiaalinen ja rohkea opiskelija voi kärsiä<br />
esiintymisjännityksestä. Vaikka jännitys usein estää toimimasta parhaalla mahdollisella<br />
tavalla, eivät voimakkaatkaan emootiot välttämättä näy ulospäin. On hyvä muistaa<br />
sekin, että myös tietojen ja taitojen sekä harjaannuksen puute voi aiheuttaa ahdistusta ja<br />
jännittyneisyyttä. On luonnollista pelätä sitä, mistä ei ole kokemuksia tai mistä on<br />
karttunut epäonnistumisen kokemuksia.<br />
Monenlaiset tekijät näyttävät olevan yhteydessä esiintymisjännityksen syntyyn. Se<br />
voi liittyä niin piirretyyppiseen arkuuteen tai ujouteen, epärealistisiin ja liian koviin<br />
tulosodotuksiin, kielteisiin esiintymiskokemuksiin kuin voimakkaaseen fysiologiseen<br />
vireytymiseen ja sen herättämiin negatiivisiin tulkintoihin (Pörhölä 1995).<br />
Esiintymisjännityksen lieventämiseen tähtäävät menetelmätkin vaihtelevat<br />
terapeuttisista menetelmistä (erilaiset psykoterapeuttiset menetelmät, hypnoosi tai<br />
leikkaus ja lääkehoito) esiintymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opiskeluun.<br />
Esiintymisjännitystä on puheviestinnän tutkimuksessa tarkasteltu affektiivisena,<br />
kognitiivisena ja käyttäytymiseen liittyvänä ilmiönä. Niinpä<br />
esiintymistaitokoulutuksessa on pyritty lieventämään jännityksen aiheuttamia<br />
tuntemuksia erilaisin rentous ja hengitysharjoituksin. Mielikuvaharjoittelun avulla on<br />
tavoiteltu sitä, että esiintymiseen liittyvät kielteiset ja epärealistiset käsitykset<br />
67
Change language