ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS

40
paljon tutkittua tietoa, jota on mahdollisuus esitellä opiskelijoille ja käyttää kurssin
materiaalina. Vaikka ns. vireytymistä tarkastellaan jo monissa lukion äidinkielen ja
psykologian oppikirjoissa, on esimerkiksi tarkka tieto adrenaliinin vaikutuksista
ihmiskehossa monille esiintymistaidon kurssilaiselle täysin uutta.
Paitsi yleisellä tasolla päin pelkoa kuljetaan myös henkilökohtaisella tasolla:
millaista minun oma esiintymisjännitykseni on, milloin se tavallisesti alkaa, millä
kaikilla tavoilla se yleensä ilmenee ­ mitä kaikkea oloa, tuntemusta ja ajatusta se on,
jota minä nimitän jännittämiseksi. Monelle opiskelijalle on helpottavaa tulla tutuksi
oman jännittämisensä kanssa. Tämä lisää mahdollisuuksia löytää entistä
suvaitsevaisempi suhtautuminen sekä omaan että toisen ihmisen esiintymisjännitykseen.
Myös opettajan oma suhtautuminen jännittämiseen ja jännittäjiin näkyy ja kuuluu koko
ajan. Millaisia merkityksiä opettaja antaa esiintymisjännitykselle? Kuinka vakavasta
asiasta on kysymys? Voiko siitä laskea leikkiä? Mihin kaikkeen se vaikuttaa? Onko
jännittäminen sallittua? Kurssilaisen silmät ja korvat ovat erityisen herkkiä tunteen
kieltämiselle ja mitätöimiselle: "älä turhaan jännitä", "eihän näin helpossa tilanteessa
voi olla mitään jännittämistä" .
Päin pelkoa mennään kurssilla myös konkreettisesti. Jo ensimmäisellä
kokoontumiskerralla puhutaan yleisön edessä useita kertoja, ja jokainen kerta opettaa
jotakin. Runsaan esiintymiskokemuksen tarjoaminen yli kymmenen hengen ryhmässä
on vetäjille haaste. Itse olen päätynyt esiintymisajan lyhentämiseen: monet
kurssiesitykset ovat vain 1–2 minuutin mittaisia. Tämä ei välttämättä ole hyvä asia
jännittäjän kannalta: ensimmäiset minuutit yleisön edessä ovat korkean vireystilan
vuoksi monille ne kaikkein vaativimmat – lyhyessä esityksessä helpottavaa
alkujännityksen ohimenemistä ei ehdi tapahtua. Ehkä kurssiin on hyvä sisällyttää myös
muutama pitempi esitys, vaikkapa ryhmässä tai parin kanssa.
Esiintymisjännitys tai sen puute ei sinänsä tee ketään taitavaksi esiintyjäksi. Kova
jännittäminen voi kylläkin toimia filtterin tavoin: muualla taidokas sisällön jäsentäjä,
eloisa havainnollistaja tai oivallisesti argumentoiva neuvottelija ei yleisön edessä
saakaan tuotua taitavuuttaan koko värikkyydessään esille, koska hän jännittämisensä
vuoksi jähmettyy sekä henkisesti että fyysisesti. Omaa esilläolon oikeutustaan epäilevä
puhuja voi myös esitystilanteessa kesken kaiken typistää esityksensä aivan lyhyeksi,
koska arvelee kuulijoiden muutoin kyllästyvän. Kielteiset tilanneodotukset ja heikko
viestijäkuva saattavat saada hänet jopa näkemään yleisössä kriittisiä ilmeitä, levotonta
liikehdintää ja haukottelua sekä tulkitsemaan nämä itsestään johtuviksi.
Esiintymisjännittäjille suunnattu kurssi on juuri sitä varten, että näitä jähmettymisiä,
vapinoita, itse­epäilyjä, kielteisiä ajatuksia ja kaikkea muuta jännittämiseen liittyvää
voidaan avoimesti ja rakentavasti käsitellä.