ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS
ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS
ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Merja JattuWahlström, puheviestinnän opettaja<br />
PUHEVIESTINNÄN KURSSIT JA AIKUISOPISKELIJAN<br />
JÄNNITYS<br />
Kirjoittaja: FM, logonomi Merja JattuWahlström on kouluttanut niin Helsingin<br />
yliopistossa kuin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Puheviestinnän opettajana hänellä<br />
on vuosien kokemus siitä, miten jännittämiseen suhtautuminen on muuttunut. Tällä<br />
hetkellä hän toimii Järvenpään kaupungin koulutuspäällikkönä (merja.jattuwahlstrom@jarvenpaa.fi.)<br />
Artikkeli perustuu esiintymisjännitysryhmien vetäjien koulutustilaisuudessa 16.10.2003<br />
pidettyyn esitelmään.<br />
Puheviestinnän harjoituskurssit yliopistossa<br />
Olen toiminut tuntiopettajana Helsingin yliopistossa eri tiedekuntien yleisopintoihin<br />
sijoitetuilla puheviestinnän kursseilla vuodesta 1982. Pisimmät jaksot ovat olleet<br />
käytännöllisen teologian laitoksella 1982–2000 ja kotitalous ja käsityötieteen<br />
laitoksella vuodesta 1997 edelleen. Vuositasolla olen pitänyt 4–8 kurssia. Kurssit ovat<br />
olleet harjoituspainotteisia ja kestoltaan 16–44 tuntia, 1–2 opintoviikkoa. Kurssien<br />
osallistujamäärä on ollut 8–12 henkeä.<br />
Varsinaisia jännittäjille suunnattuja kursseja en ole yliopistossa pitänyt, mutta<br />
vuosien myötä on käynyt yhä tarpeellisemmaksi, että esiintymisjännitystä käsitellään<br />
tavallisellakin puheviestinnän kurssilla perusteellisesti ja varataan siihen riittävästi<br />
aikaa. Jännittäminen on paljastunut syyksi kurssilta pois jäämiseen, keskeyttämiseen,<br />
kurssille tulon lykkäämiseen tai muutoin heikkoon motivaatioon osallistua<br />
työskentelyyn kurssilla. Nämä seikat ovat tulleet ilmi opettajan ja opiskelijan välisissä<br />
kahdenkeskisissä ”käytäväkeskusteluissa”, kurssin yhteisissä palautekeskusteluissa tai<br />
kurssin päätteeksi opettajalle annettavan kirjallisen palautteen yhteydessä. Nämä<br />
kokemukseni ovat lähinnä teologian opiskelijoiden piiristä. Lähes jokaisella kurssilla<br />
joku tunnustaa välttelevänsä esiintymistilanteita häiritsevän jännittämisen vuoksi tai<br />
kertoo muuten vain inhoavansa esiintymistä yleisön edessä.<br />
Mitenkään silmiinpistävää ja ongelmallista jännittäminen ei kuitenkaan ole ollut<br />
puheviestinnän opettajan näkökulmasta. Alkuvuosinani en muista, että juuri kukaan<br />
olisi ottanut julkisesti ryhmässä puheeksi jännittämisen. Nämä keskustelut käytiin<br />
kahden kesken opettajan kanssa. Vuosi vuodelta tässä on kuitenkin vapauduttu ja<br />
jännittämisen aiheuttamista ongelmista puhutaan nykyään yhteisesti ryhmässä<br />
63