ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS

52
tärkeä luoda turvallinen ja kannustava ryhmäilmapiiri, jossa jokainen voi oppia
tuntemaan, nimeämään ja hyväksymään omaan jännitykseen liittyvät fyysiset reaktiot
(esim. punastuminen, hikoilu, sydämen hakkaaminen), kielteiset ajatukset, tunteet ja
ennakko­odotukset.
Kurssin aikana on neljä pääperiaatetta esillä taululla:
• Vertaile itseäsi vain itseesi!
• ”Mokaaminen” on sallittu!
• Muista ryhmän tuki!
• Tavoittele kohtaamista muiden kanssa (eikä vain suoritusta)!
Kurssin alussa puhutaan myös esiintymisjännityksen syistä. Niitä käsitellään yleisellä
tasolla ja osallistujien tuoman materiaalin pohjalta siitä näkökulmasta, miten lapsuuden
ja nuoruuden kokemukset ovat vaikuttaneet. On osoittautunut, että perheen tietyt
kasvatusilmapiirit ja kommunikaatiotavat voivat altistaa sosiaaliseen ahdistukseen ja
esiintymispelkoon myöhemmin elämässä:
• Ylihuolehtiva suhtautuminen: kaikki, mikä on uutta voi olla vaarallista ja
vahingollista. Lapsi on nähty huolestunein silmin.
• Korkeat suoritusvaatimukset: koko ajan on olemassa uhka, ettei täytä
vaatimuksia, ei voi olla varmaa, että kelpaa, täytyy ponnistaa kaikessa. Lapsi
on nähty vaativin silmin.
• Vaatimattomuuden normi: ei pitäisi mitenkään erottautua joukosta, nousta
esille, ottaa tilaa itselleen (ns. Janten laki: ”Älä luule, että olet jotakin”). Lapsi
on nähty ironisin, tarkkailevin silmin.
• Laiminlyönti: lasta ei ole nähty ollenkaan.
Se, miten on tullut peilatuksi kasvuvuosina, vaikuttaa minäkuvaan ja siihen, miten
kokee itsensä tilanteissa muiden kanssa. Esiintymistilanteessa ihminen on erityisen
haavoittuva, koska on muiden tarkkailun kohteena. Tällöin erilaiset kielteiset
minäkuvaan liittyvät suhtautumiset voivat aktivoitua. Puhutaan ns. sisäisestä kriitikosta,
joka ikään kuin seisoo vieressä, tarkkailee ja arvostelee ja jota helposti siirretään muihin
ihmisiin siten, että kokee että nämä ovat kriittisiä. Muuttamalla esiintymistilanne
myönteisemmäksi luodaan ns. hyvä sisäinen objekti, johon myöhemmin voidaan
nojautua esiintymistilanteissa kurssin jälkeen. Lähestymistapa on tältä osin myös
psykodynaaminen ja objektisuhdeteoriaan perustuva.
Osallistujat saavat kurssin aikana oppia myös erilaisia hengitys­, rentoutumis­ ja
visualisointitekniikkoja. Neljännelle kurssikerralle osallistuu entinen kurssilainen, joka