ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS

kysymyksiä siinä mielessä, että monet jännittäjät kertovat juuri
äänen”menetys”kokemuksista tilanteina, joiden jälkeen esilläoloa on alkanut jännittää
erityisesti.
Seuraavassa on yhdestä vastauksesta poimittu mukava esimerkki kurssin sisällöstä,
jossa on yhdistetty monia työtapoja ja sisältöjä (psykologin ja puheviestinnän
kouluttajan yhteiskurssi):
• esiintymisjännityksen oireet ja omat kokemukset siitä
• fysiologinen vireytyminen
• jännityksen psykologiaa: pelko tunteena, sisäinen puhe, muutoksen tie
• rentoutuminen
• pohtimistehtäviä, joissa haastetaan kliseitä ja selityksiä
• pieniä esiintymisharjoituksia
• valmistautuminen puhe­esitykseen
• havainnollistaminen ja oman alan tieteellisen käsitteen esittäminen
(videopalaute)
• puhe­harjoitus.
Kurssien suunnittelun lähtökohdat
Kurssien järjestäjiä pyydettiin kertomaan, minkälaisiin perusoletuksiin ja lähtökohtiin
he perustavat opetuksensa. Avoimeen kysymykseen oli vastattu monin tavoin, joten
yhteenvedon tekeminen oli vaikeaa. Seuraavat maininnat ovat suoraan vastauksista:
• Jännitystä ei voi mitata vaan arvio määrästä on henkilökohtainen.
• On hyvä, kun ryhmässä on hyvä henki ja kokeneemmat kannustavat arempia.
• On tärkeää, että kaikkein arimmatkin saavat harjoituksensa tehtyä, ja saavat
edes jonkin myönteisen kokemuksen.
• Tieto auttaa ymmärtämään ilmiötä.
• Tarvitaan neuvoja haitallisen esiintymisjännityksen hallintaan.
• Ryhmään ei tuoda uutta tietoa ulkoapäin vaan ryhmä aktivoidaan itse
tuottamaan tieto.
• Tarkoituksena ei ole jännityksestä eroon pääseminen vaan sen hyväksyminen.
• Tällainen kurssi auttaa eniten niitä, joilla jännitys johtuu lähinnä vähäisestä
harjaantuneisuudesta ja epärealistisista itseen kohdistetuista odotuksista.
• Ajattelun muutos on ratkaisevaa, koska se vaikuttaa välittömästi
käyttäytymiseen.
• Ujous ei ole vika vaan persoonallinen ominaisuus.
• Esiintyä voi vaikka jännittää.
81