ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS

More documents

Recommendations

Info

72 jännittyneisyys nimittäin todennäköisesti heikentää myös tiedollista ja taidollista oppimista (Greene, Rucker, Zauss & Harris 1998). Erityisen tärkeäksi tekijäksi esiintymisjännityksen lievenemisessä on taitokursseilla osoittautunut se, että opiskelijat saavat myönteisiä kokemuksia sosiaalisesti vaativasta tilanteesta. Jännittyneisyyden lievenemiseen näyttäisi vaikuttavan erityisesti se, että yleisöön liittyvät kognitiiviset käsitykset ja tulkinnat muuttuivat myönteisiksi. (MacIntyre & MacDonald 1998.) Jotta taitoopetuksesta hyötyisivät ne, joilla on vahva esiintymisjännitys, on tärkeää huolehtia siitä, että harjoitustilanteissa on tukea antava yleisö. Opiskelijoita pitäisi ohjata tekemään myönteisiä havaintoja ja luomaan positiivisia mielikuvia kuuntelijoista – myös sellaisista kuuntelijoista, jotka itse ovat esiintymisvarmoja. Ei ole perusteita olettaa, että vain esiintymistä jännittävät pystyvät tukemaan toisiaan. Esiintymistaitokurssien tietoisena tavoitteena voisi olla myös viestinnän eettisten kysymysten pohdinta. Erilaisuuden hyväksyminen ja tuen osoittaminen ovat sellaisia periaatteita, joille esimerkiksi dialoginen viestintäetiikka perustuu (Johannesen 2002, 58–69). Erilaisuuden arvostaminen ja hyväksyminen ovat edellytyksiä sille, että erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä voidaan käydä avointa dialogia. Aito vuoropuhelu edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että hyväksymme toistemme erikoislaadun ja olemme valmiit tukemaan toisiamme. Esiintymiskoulutuksessa olisikin syytä nostaa viestinnän eettiset periaatteet ja erilaiset kanssakäymisen arvostukset opiskelijoiden pohdittaviksi. Tuen osoittaminen ja havaitseminen ovat niitä vuorovaikutustaitoja, joita erityisen hyvin voitaisiin harjoitella ryhmissä, joissa on niin arkoja kuin varmojakin esiintyjiä. Tällaisten seikkojen huomioon ottaminen opetuksessa tukisi todennäköisesti myös koulutuksen siirtovaikutusta. On nimittäin niin, että ainakin opintojen ulkopuolisissa esiintymistilanteissa esiintymisvarmat ja esiintymistä jännittävät tulevat toisensa kohtaamaan. Vaikka vertaisryhmän tuki onkin merkittävää, voisi myös kysyä, eikö juuri yliopistoopinnoissa pitäisi valmentaa opiskelijoita kohtaamaan sellaisia vuorovaikutustilanteita, joihin he osallistuvat myös opintojen ulkopuolella. Oppijoiden jakaminen erilaisiin ryhmiin esimerkiksi jonkin niin yleisen ominaisuuden kuin esiintymisjännityksen suhteen voi korostaa ”me ja ne muut asetelmaa”, joka ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta vuorovaikutukselle. Esiintymistä jännittävien kokemuksia erillisryhmien tarpeellisuudesta tai koulutuksen vaikuttavuudesta ei ole syytä väheksyä, mutta olisiko tarpeen suunnata esiintymisjännityskoulutusta myös muille ryhmille? Ehkä esiintymisjännityskursseja tarvitsisivatkin erityisesti puheviestinnän kouluttajat, jotta he uskaltaisivat opetuksessaan käsitellä tunteita ja emootioita ja jotta he rohkenisivat luottaa siihen, että taitoopetuksesta voi olla hyötyä silloinkin, kun se saattaa oppijasta tuntua hieman
tuskalliselta. Kenties turhaa esiintymisjännitystä lieventäisi se, että kohdistettaisiin erityishuomiota niihin, jotka ovat viestintärohkeita. Olisiko tarpeen suunnata esiintymisjännityksen kursseja erityisesti niille opiskelijoille ja opettajille, jotka eivät suvaitse esiintymisjännitystä? Tosin luulen, että niille kursseille ei riittäisi kysyntää. Kirjallisuus Allen, M., Hunter, J. E. & Donahue, W. A. (1989) Metaanalysis of selfreport data on the effectiveness of public speaking anxiety treatment techniques. Communication Education 38, 54–76. Almonkari, M. (2000) Esiintymisvarmuutta etsimässä. Yliopistoopiskelijoiden oppiminen ja jännittämisen kokemukset esiintymistaidon kurssilla. Jyväskylän yliopisto. Puheviestinnän lisensiaatintutkimus. Daly, J. A., McCroskey, J. C., Ayres, J., Hopf, T. & Ayres, D. M. (1997) Avoiding nd communication. Shyness, reticence, and communication apprehension. 2P P ed. Hampton Press: Cresskill. Dwyer, K. (2000) The multidimensional model: Teaching students to selfmanage high communication apprehension by selfselecting treatments. Communication Education 49, 72–81. Greene, J. O., Rucker, M. P., Zauss, E. S. & Harris, A. A. (1998) Communication anxiety and the acquisition of messageproduction skill. Communication Education 47, 337–347. Johannesen, R. L. (2002) Ethics in human communication. 5th ed. Long Grove: Waveland. Keaten, J. A., Kelly, L. & Finch, C. (2000) Effectiveness of the Penn State Program in changing beliefs associated with reticence. Communication Education 49, 134–145. Kluger, A. N. & DeNisi, A. (1996) The effects of feedback interventions on performance. Psychological Bulletin 119, 254–285. MacIntyre, P. D. & MacDonald, J. R. (1998) Public speaking anxiety: Perceived competence and audience congeniality. Communication Education 47, 359–365. Motley, M. (1991) Public speaking anxiety qua performance anxiety: A revisited model and an alternative therapy. Teoksessa M. BoothButterfield (toim.) Communication, cognition and anxiety. Newbury Park: Sage, 85–104. 73
Page 1 and 2:
Ylioppilaiden terveydenhoitosääti
Page 3 and 4:
SISÄLLYS Johdanto ................
Page 5 and 6:
Johdanto Tässä julkaisussa etsit
Page 7:
Monipuolista tietoa esiintymisjänn
Page 10 and 11:
10 mukaisesti. Psykiatrisessa katsa
Page 12 and 13:
12 tyyppiä. Esiintymistilanteet ja
Page 14 and 15:
14 ajattelu, johon mahdollisuus keh
Page 16 and 17:
16 Sosiaalisen ahdistuneisuuden ja
Page 18 and 19:
18 Stein, M. B., Fuetsch M., Muller
Page 20 and 21:
20 on yksilön fyysistä valpastumi
Page 22 and 23: 22 näkee tilanteen tarjoavan mahdo
Page 24 and 25: 24 TILANNE ORIENTAATIO tilante
Page 26 and 27: 26 Miten esiintymisjännitykseen vo
Page 29 and 30: Totte Vadén, yhteisöterveyden vas
Page 31 and 32: ilmaisunsa jännittyneisyyteen taip
Page 33 and 34: Mutta asiaintila voi olla sekin, et
Page 35 and 36: Kristina Kunttu, yhteisöterveyden
Page 37: Muuta psyyken lääkitystä käytet
Page 40 and 41: 40 paljon tutkittua tietoa, jota on
Page 42 and 43: 42 Esittäjästä viestijäksi. Har
Page 45 and 46: Minna Martin, psykologi, fysioterap
Page 47 and 48: Eriytymisen vaikeudet Jännittämin
Page 49: ahdistuneisuushäiriö. Myös masen
Page 52 and 53: 52 tärkeä luoda turvallinen ja ka
Page 55 and 56: Pirjo Valokorpi, viestinnän yliope
Page 57 and 58: vuoroaan valmistellussa esityksess
Page 59 and 60: Minna Martin, psykologi Marianna No
Page 61 and 62: hoitovaihtoehdot. Vuorovaikutustait
Page 63 and 64: Merja JattuWahlström, puheviesti
Page 65 and 66: kohdalla tapahtui myös vapaan sivi
Page 67 and 68: Tarja Valkonen, puheviestinnän leh
Page 69 and 70: leikkaushoidosta - tai erillisiltä
Page 71: unohtaminen voidaan tulkita epäonn
Page 75 and 76: Merja Almonkari, puheviestinnän le
Page 77 and 78: Kurssin kesto ja ryhmäkoko Kurssin
Page 79 and 80: YTHS:n psykologin ja puheviestinnä
Page 81 and 82: kysymyksiä siinä mielessä, että
Page 83 and 84: Opiskelijoiden palaute ja jatkotoiv
Page 85 and 86: Esimerkiksi Helsingissä toimivan N
Page 87 and 88: vastauksissa. Toisten onnistumisist
Page 89 and 90: Merja Almonkari ja Riitta Koskimies
Page 91: Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa m
show all

ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA - YTHS

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?